Pyhäkoulu

Pyhäkoulu

Pyhäkoulu on yhtä aikaa sekä moderni että perinteinen tapa osallistua kristillisen seurakunnan elämään. 1700-luvun teollistuvassa Englannissa toimittaja Robert Reikes keksi koota kaduilla ainoaa vapaapäiväänsä viettävät työläislapset kirkkoon. Heille tarjottiin soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa, mutta heitä myös opetettiin ja annettiin mahdollisuus hartauteen.

Samalla tavalla pyhäkoulu voi nykyäänkin nopeasti sopeutua alueen lasten ja perheiden tarpeisiin. Pyhäkoulu on myös kansainvälisesti tunnetuin kristillinen lapsille suunnattu työmuoto. Kotimaassa opittu tapa osallistua pyhäkouluun voi olla turvatekijä lapsille, jotka muuttavat toisiin maihin. ”Sunday schoolin” voi löytää kaikista maanosista.

Sunnuntai on pyhäpäivä

Pyhäkoulu on luonteeltaan lasten jumalanpalvelus. Siellä lauletaan, leikitään, pohditaan, tutkitaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan. Pyhäkoulussa vahvistuu oma uskonnollinen identitetti ja oppii kristittynä elämisen arjen taitoja. Pyhäkoulun kokoontumispäivä on usein sunnuntai. Näin se tarjoaa lapsille ja lapsiperheille mahdollisuuden tehdä pyhäpivästä erityinen.

Pyhäkoulu voi olla myös arkena ja vaikka illalla. Silloin ideana on kokoontua kokemaan sitä, mikä on ”pyhää”. Pyhyyden tunnistaminen on ihmiselle äärimmäisen tärkeä. Pyhäkouluun voi liittyä taidetta tai liikuntaa ja varsinkin leikkiä, sillä niiden kautta eri-ikäiset ihmiset luovat merkityssuhteen käsiteltäviin asioihin.

Kuka järjestää?

Pyhäkoulua voi pitää kuka tahansa kristitty. Useimmat pyhäkoulut saavat tukea seurakunnalta tai ovat seurakunnan järjestämiä. Perhe voi pitää kotona oman pyhäkoulun tai kummit voivat koota kummilapsensa pyhäkouluryhmäksi. Pienen lapsen kasteen yhteydessä vanhemmat ja kummit sitoutuvat antamaan lapselle kristillisen kasvatuksen. Perinteisesti tämä tarkoittaa lapsen viemistä pyhäkouluun ennen rippikoulua.

Nuori kirkko tuottaa materiaalia pyhäkoulun opettajien avuksi. Pieni on Suurin lehden liitteenä ilmestyvästä Päkän vinkit pienille ja suurille pyhäkouluun ja muihin hyviin hetkiin löytyy ideoita pyhäkoulun järjestämiseen koko vuodeksi. ja sieltä saa opetusta tukevaa taustatietoa. Myös Lastenkirkko -lehti on osa pyhäkoulutoimintaa.

Lammastarroja ja muuta materiaalia

Monille pyhäkoulusta tulee ensimmäisenä mieleen lammastarrat ja Hyvä Paimen taulu, johon niitä kiinnitelään. Päkä-lammas onkin pyhäkoulun tunnus. Päkä seikkailee Lastenkirkko-lehden lisäksi www.lastenkirkko.fi sivustolla. Voitte käyttää Matti Pikkujämsän piirtämää Päkää omassa pyhäkouluviestinnässänne.

Nykyisin pyhäkoulussa voi käyttää monenlaisia tarroja ja tauluja. Ne ovat edelleen mukavia pyhäkoulutoimintaan sitouttavia juttuna. Materiaaleja voi hankkia Lasten Keskus ja Kirjapaja OYn verkkokaupasta Pyhäkoulumateriaalit

X