Yhteydet kuntien varhaiskasvatukseen

Yhteydet kuntien varhaiskasvatukseen

Lapsi asettelemassa leikkipalikoita päällekkäin

Lapsella on oikeus katsomuskasvatukseen

Kun lapsi astuu ulos kodin vaikutuspiiristä ja liittyy erilaisiin vertaisryhmiin, hän kohtaa omien perinteiden ja arvojen rinnalla myös toisenlaisia tapoja uskoa ja toimia. Maailmamme muuttuu nopealla syklillä, elämme monikulttuurisessa, moniarvoisessa ja monikatsomuksellisessa yhteiskunnassa myös omassa kotimaassamme.

Normipohjaisuus

Nykyinen VASU on normiluonteinen. Se on kasvattajia velvoittava asiakirja jonka toteutumista työyhteisössä ja kunnissa on myös arvioitava.

VASU velvoittaa varhaiskasvatusta toteuttamaan kaikille yhtenäistä katsomuskasvatusta. Tämän kasvatuksen kautta tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua, hänen identiteettinsä kehitystä ja lapsen oikeuksia YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Sen mukaan lapsella on oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, henkiseen, hengelliseen ja moraaliseen kehitykseen sekä uskontoon tai muuhun katsomukseen. Katsomuskasvatus sisältää uskonnot ja katsomukset – ensimmäistä kertaa on mukana myös uskonnottomuus.

Lapsi tarvitsee jo pienestä pitäen kasvatusta, joka opettaa häntä kunnioittamaan niin omaa kuin toisenkin pyhää, toisille tärkeitä tapoja ja arvoja. Jotta lapsi oppii olemaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kaikkien ja kaikkialta tulevien ihmisten kanssa, on hänen saatava siihen positiivista kasvualustaa jo varhain. Varhaiskasvatuksen tehtävänä onkin edistää lasten kulttuurista osaamista sekä heidän vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojaan. Lasten ihmettelylle katsomuksellisten ajatuksien ja ilmiöiden äärellä annetaan tilaa ja heidän kanssaan pohditaan heitä askarruttavia elämänkysymyksiä.

Rohkaise

VASUn perusteissa katsomuskasvatus nähdään positiivisena ja lapsen kasvua rikastuttavana asiana. Lasta tulee rohkaista tutustumaan toisiin kanssaihmisiin, erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin. Vasu sanoittaa hienosti auki myös kasvattajan roolimallina olemista tässä myönteisessä moninaisuuden kohtaamisessa. Kasvattaja ohjaa lapsia ystävällisyyteen, kohteliaisuuteen, kunnioitukseen ja hyviin tapoihin toisia kohtaan. Tämä rohkaisevana esimerkkinä oleminen merkitsee myös kasvattajan omaa kasvun prosessia katsomusten ja uskontojen äärellä. Mitä kysymyksiä, ajatuksia ja tunteita nämä itsessä herättää? Osaanko olla avoin ja arvottamatta toisen katsomusta, uskonnottomuutta tai vakaumusta esimerkiksi yhteistyössä vanhempien kanssa?

Paikallisia vasuja tehtäessä onkin hyvä tilaisuus työyhteisöissä keskustella myös katsomuskasvatukseen liittyvistä käsityksistä  ja kysymyksistä.

Yhteistyössä

Tavoitteena on, että seurakunnan varhaiskasvatus on mukana antamassa omaa osaamistaan ja  ideoita paikalliseen vasutyöskentelyyn.  Samalla paikallisessa vasuun voidaan kirjata ne paikkakunnan omaleimaiset yhteistyön mahdollisuudet  toteuttaa katsomuskasvatusta uudelta pohjalta.

Uusi vasu korostaa lasten ja vanhempien osallisuuden toteutumista, ja katsomuskasvatus tarjoaa mitä hienoimmat mahdollisuudet lisätä yhteistyötä perheiden kanssa. He ovat oman kulttuurinsa, tapojensa ja perinteidensä parhaita asiantuntijoita.

Seurakunta on kirjattu vasussa yhdeksi paikalliseksi yhteistyökumppaniksi. Nyt on aika lähestyä paikallista varhaiskasvatusta positiivisella asenteella, avoimella mielellä ja uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön etsien. Paikalliseen vasuun kirjattu yhteistyö tekee seurakunnan näkyväksi ja yhteiset sopimukset toimintatavoista antavat molemmille osapuolille luottamuksen toteuttaa yhteistä varhaiskasvatusta.

X