Yhteydet kuntien varhaiskasvatukseen

Yhteydet kuntien varhaiskasvatukseen

Lapsella oikeus omaan katsomuskasvatukseen

Lapsi kohtaa ensimmäistä kertaa liittyessään kodin ulkopuoliseen vertaisryhmään kodin perinteiden ja arvojen rinnalla myös toisenlaisia tapoja, uskoa ja toimia. Maailmamme muuttuu nopealla syklillä, elämme monikulttuurisessa, moniarvoisessa ja monikatsomuksellisessa yhteiskunnassa myös omassa kotimaassamme.

Normipohjaisuus

Vuoden alusta valmistunut VASU on ensimmäistä kertaa normiluonteinen. Se on kasvattajia velvoittava asiakirja jonka toteutumista työyhteisössä ja kunnissa on myös arvioitava.

Elokuun alusta voimaan astuva VASU velvoittaa varhaiskasvatusta toteuttamaan kaikille yhtenäistä katsomuskasvatusta. Tämän kasvatuksen kautta tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua, hänen identiteettinsä kehitystä ja lapsen oikeuksia YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. YK:n sopimus tunnustaa lapsella oikeuden omaan kieleen, kulttuuriin, henkiseen, hengelliseen ha moraaliseen kehitykseen sekä uskontoon tai muuhun katsomukseen. Katsomuskasvatus sisältää uskonnot, katsomukset ja ensimmäistä kertaa on mukana myös uskonnottomuus.

Lapsi tarvitsee jo varhaiskasvatuksesta alkaen kasvatusta joka opettaa häntä kunnioittamaan niin omaa kuin toisenkin pyhää, tärkeitä tapoja, arvoja. Sitä kautta lapsi oppii pitämään luontevana kunnioittaa ja suhtautuu myönteisesti erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin. Jotta lapsi oppii olemaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kaikkien ja kaikkialta tulevien ihmisten kanssa, on hänen saatava siihen positiivista kasvualustaa jo pienestä pitäen. Varhaiskasvatuksen tehtävänä onkin edistää lasten kulttuurista osaamista sekä heidän vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja. Lasten ihmettelylle katsomuksellisten ajatuksien ja ilmiöiden äärellä annetaan tilaa ja heidän kanssaan pohditaan heitä askarruttavia elämänkysymyksiä.

Rohkaise

VASUn perusteissa katsomuskasvatus nähdään positiivisena ja lapsen kasvua rikastuttavana asiana. Lasta tulee rohkaista tutustumaan toisiin kanssaihmisiin, erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin. Vasu sanoittaa hienosti auki myös kasvattajan roolimallina olemista tässä myönteisessä moninaisuuden kohtaamisessa. Kasvattaja ohjaa lapsia ystävällisyyteen, kohteliaisuuteen, kunnioitukseen ja hyviin tapoihin toisia kohtaan. Tämä rohkaisevana esimerkkinä oleminen merkitsee myös kasvattajan omaa kasvun prosessia katsomusten ja uskontojen äärellä. Mitä kysymyksiä, ajatuksia ja tunteita nämä itsessä herättää? Osaanko olla avoin ja arvottamatta toisen katsomusta, uskonnottomuutta tai vakaumusta esimerkiksi yhteistyössä vanhempien kanssa?

Nyt parasta aikaa paikallisia Vasuja tehtäessä, on hyvä tilaisuus työyhteisöissä käydä keskustelua myöskatsomuskasvatukseen liittyvien käsitysten, ihmettelyn ja kysymysten äärellä.

Yhteistyössä

Olisi myös hyvä jos seurakunnan varhaiskasvatus olisi mukana antamassa omaa osaamistaan, ideoita paikallisessa vasutyöskentelyssä. Samalla paikallisessa vasuun voidaan kirjata ne paikkakunnan omaleimaiset yhteistyön mahdollisuudet seurakunnan kanssa toteuttaa katsomuskasvatusta uudelta pohjalta.

Uusi Vasu korostaa lasten ja vanhempien osallisuuden toteutumista ja katsomuskasvatus antaa mitä hienoimmat mahdollisuudet lisätä yhteistyötä perheiden kanssa. He ovat oman kulttuurinsa, tapojensa ja perinteidensä parhaita asiantuntijoita.

Seurakunta on kirjattu Vasussa yhdeksi paikalliseksi yhteistyökumppaniksi. Nyt on aika lähestyä paikallista varhaiskasvatusta positiivisella asenteella, avoimella mielellä ja uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön etsien. Paikalliseen Vasuun kirjattu yhteistyö tekee seurakunnan näkyväksi ja yhteiset sopimukset toimintatavoista antavat molemmille osapuolille luottamuksen toteuttaa yhteistä varhaiskasvatusta.

X