Ajankohtaista

Onko lapsella oikeus katsomuskasvatukseen?

Kouluttaja Tiina Haapsalo (vas.), asiantuntija Heljä Petäjä, LTO Silja Lamminmäki-Vartia ja erityisasiantuntija Kirsi Takala.

Ensi elokuun alusta alkaen astuu voimaan maassamme uusi yhteiskunnan varhaiskasvatusta normittava Varhaiskasvatuslaki. Uusi laki on selkeässä linjassa esiopetussuunnitelman (EOPS:n) ja perusopetuksen opetussuunnitelman kanssa. Lapsen kasvulle on rakennettu eheä oppimisen polku alkaen varhaiskasvatuksesta.

Nuori 2017 tapahtumassa uutta VASUa ja sen sisältämään katsomuskasvatuksen näkökulmaa olivat avaamassa Opetushallituksesta erityisasiantuntija Kirsi Takala ja LTO Silja Lamminmäki-Vartia Vantaan kaupungilta.

Kirsi nosti omassa puheenvuorossaan esille Vasun arvoperustan ja pedagogiset linjaukset. Edelleen arvoperustan kulmakivenä on lapsuuden ainutlaatuisuuden tunnistaminen, lapsen oikeuksista kiinni pitäminen, ihmisenä kasvamisen tukeminen huomioiden yhdenvertaisuuden ja maailmamme moninaisuuden. Kirsi painotti kasvattajan näkökulmasta uuden toimintakulttuurin luomisen mahdollisuuksia ja siinä itsensä ja kasvattajayhteisön kehittämisen näkökulmaa. Tavoitteena on luoda inklusiivinen toimintakulttuuri, joka edistää yhdenvertaisuutta, oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Uuden VASUn laaja-alainen oppiminen haastaa jokaista kasvattajaa omaksumaan myös itselleen uudenlainen tapa tukea lapsen kasvua. Jokainen hetki lapselle on pedagoginen oppimisen hetki ja tämän oivaltaminen on kasvattajalle tärkeää. Eheytetty pedagoginen toiminta mahdollistaa lapsen arjessa esiin tulevien asioiden ja ilmiöiden laaja-alaisen tutkimisen ja tarkastelun.

Kirsin osuuden tärkeä lause oli: ”Jos ei kukaan suutu, ei mikään myöskään muutu!”

Uusi VASU herättää kysymyksiä, muutosvastarintaa ja voi jopa suututtaa, mutta vain näiden tunteiden ja haasteiden läpikäyminen tuottaa myös uutta ja yhteistä ajattelua.

Silja avasi omassa puheenvuorossaan VASUn katsomuskasvatuksen kokonaisuutta. Mitä kaikkea tämä pitää sisällään ja mitä siitä tulisi ajatella? Tällä hetkellä elämme kulttuurisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa Suomessa. Emme ole irti ympäröivän maailman erilaisista tuulista ja ilmiöistä – ne rantautuvat meille ja meidän yhteiskuntaamme. VASUssa on tavoitteena kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus jossa kielet, kulttuurit ja katsomukset nivoutuvat osaksi kasvatuksen kokonaisuutta. Käsitteenä katsomuskasvatuksessa puhutaan kokonaisuudesta, joka sisältää erilaiset uskonnot, katsomukset ja ensimmäistä kertaa myös uskonnottomuuden. Katsomuskasvatus on kaikille lapsille yhteistä ja sitouttamatonta. VASUn tavoitteet antavat päiväkodeille hyvät mahdollisuudet edistää lasten parissa suvaitsevaisuutta ja empatiaa, keskinäistä kunnioitusta ja yhteisymmärrystä eri kulttuuristen ja katsomuksellisten ryhmien välillä. Tarkoituksena on tukea lapsen omaa kulttuurisen ja katsomuksellisen identiteetin kasvamista.

Katsomuskasvatuksen lähtökohtana on kasvattajan ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin, perheiden erilaisiin kieliin, kulttuureihin, katsomuksiin, uskontoihin ja perinteisiin. VASU velvoittaa kasvattajaa toimimaan mallina näiden moninaisuuksien myönteiselle kohtaamiselle. Kasvattajaa haastaa nyt uskallus ja motivaatio keskustella erilaisista katsomuksiin liittyvistä kysymyksistä omassa työyhteisössä kollegojen ja huoltajien sekä lasten kanssa. Ammatillinen katsomuskasvatuksen toteuttaminen ei riipu kasvattajan omasta vakaumuksesta vaan se kuuluu työnkuvaan osana vasupohjaista toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Uuteen arvoon tuleekin Siljan mielestä nousemaan vanhempien kanssa käytävä lapsen oma vasukeskustelu myös tästä näkökulmasta.

Uudessa VASUssa yhtenä yhteistyökumppanina tunnistetaan myös seurakunta ja VASU antaa nyt mahdollisuuden tarkastella tehtyä ja olemassa olevaa yhteistyötä ja etsiä myös uusia yhteisiä toimintamalleja. Hyviä vaihtoehtoja tulevalle yhteistyölle löytyy Kirkkohallituksen Kumppanuuden koreista, joihin on päivitetty uuden VASUn pohjaiset mahdollisuudet yhteistyöhön. Yhä edelleen on mahdollista toteuttaa sekä seurakunnan omia lapsille yhteisesti suunniteltuja uskonnollisia tilaisuuksia joihin osallistuvat ne lapset, joiden huoltajat niin haluavat. Tärkeää on huomioida, että lapsille, jotka eivät osallistu näihin hetkiin, on tarjolla mielekäs uskonnoton vaihtoehto. Uusi VASU kutsuu myös miettimään muiden korien toteuttamisvaihtoehtoja, muun muassa yleissivistävä kori, joka on VASU:n mukainen ja mikä päiväkodin henkilöstön vastuulla. Tällöin seurakunta nähdään lasta rikastuttavana oppimisympäristönä esimerkiksi kirkkorakennukset, hautausmaat ja näissä voidaan toimia muun muassa viiden aistin pedagogiikan mukaisesti tutustuen kirkkorakennukseen. Vaihtoehtoisesti seurakunnan työntekijä voi vierailla oman alansa asiantuntijana tai henkilökunnan mentorina päiväkodissa katsomuskasvatuksessa. Tämän korin toteutuksessa ei sisällä ole uskonnon harjoittamista, mutta seurakunta voi olla mukana suunnittelussa ja tuen antamisessa.

Katsomuskasvatuksessa, kuten muutenkin uudessa VASUssa, lapsi on keskiössä ja osallinen omassa oppimisessaan ja siksi on tärkeää antaa tilaa lapsen omalle ihmettelylle, hänen pohdinnoilleen mieltä askarruttavissa elämänkysymyksissä. Myös huoltajien osallisuuden lisääminen jopa päiväkodin toimintakulttuurin arvioimisessa lisääntyy ja siksi katsomuskasvatuksessakin tehdään yhteistyötä heidän kanssaan kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen ja kunnioittaen.

Katsomuskasvatuksen äärellä sekä päivähoidon että seurakunnan varhaiskasvattajat ovat yhdessä sekä poisoppimassa vanhasta että oppimassa uutta. Mahdollisuudet ovat monet ja nyt on niitä kehitettävä ja niihin tartuttava.

Teksti ja kuvat Tiina Haapsalo