Ajankohtaista

Nuoren kirkon puheenjohtajat Helsingin Sanomissa: Aikuisten on huolehdittava, että lasten ääni kuuluu

Julkaistu Helsingin Sanomien mielipiteenä Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2018.

Lapsen osallisuus arjessa vahvistaa hänen toimijuuttaan ja vähentää ulkopuolisuutta.

ERIARVOISTUMINEN Suomessa on lisääntynyt 2010-luvun loppupuolella ensimmäistä kertaa 1990-luvun laman jälkeen. Huono-osaisuus yhteiskunnassa kasautuu: suurimmalla osalla suomalaisista menee paremmin kuin ennen, mutta huono-osaisuus periytyy yhä vahvemmin.

Jotta lapsen paras toteutuisi yhteiskunnassa, tarvitsemme yhä erilaisempia tapoja, joilla tukea perheitä ja niiden moninaisuutta mahdollisimman kattavasti. Osallisuus ja kuulluksi tuleminen vahvistavat lapsen yhteisöön kuulumisen tunnetta ja tukevat hänen kasvuaan.

Oli kyse sitten päiväkodin viikko-ohjelmasta tai perinteisestä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, meidän aikuisten on vahvistettava lasten mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin.

KIRKOSSA on kokemusta siitä, että lapsen näkeminen ensisijaisesti toimijana, ei aikuisten toiminnan kohteena, on olennaista lapsen hyvinvoinnin kannalta. Vahva osallisuuden ja itse tekemisen kulttuuri on keskeinen syy esimerkiksi rippikoulun ja sen jälkeisen isoskoulutuksen suosittuuteen. Vuonna 2016 nuorista 84 prosenttia kävi rippikoulun ja heistä joka neljäs jatkoi isoskoulutuksessa. Kirkossa on myös myönteisiä kokemuksia professori Saaren työryhmän ehdottamasta äänestysiän laskemisesta 16 vuoteen.

Osallisuus ei voi kuitenkaan jäädä vain juhlapuheiden sanahelinäksi, vaan sen on näyttävä lasten ja nuorten arjessa.

Yhteiskuntatieteilijä Elina Stenvallin tuoreessa väitöstutkimuksessa lasten osallisuudesta todetaan, että hyväksyntä, ymmärretyksi tuleminen ja toisten tuki mahdollistavat lapselle yhteisöön kuulumisen tunteen. Kokemukset jäävät kuitenkin pintapuolisiksi, jos lasta kuullaan vain rakenteissa eikä hänen arkitodellisuudessaan.

Samalla rakenteetkin voivat muuttua lapsen arjeksi, kun ne koetaan riittävän motivoivina ja niistä tulee tuttuja lapselle itselleen. Hyvä esimerkki tästä on koulujen oppilaskuntatoiminta. Vahva tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön lisää myös lasten luottamusta ja kiinnittymistä yleisesti yhteisöihin ja sitä kautta koko yhteiskuntaan. Näin osallisuuden kokemus ehkäisee ulkopuolisuuden tunnetta ja sitä kautta syrjäytymiseen johtavaa kehitystä.

OSALLISUUDEN kokemus voi aikaansaada toimintaa ja vahvistaa lapsen toimijuutta. Kuulluksi tulemista kaipaavat kaikki lapset, mutta erityisen tärkeää se on heikommassa asemassa olevien keskuudessa.

Aikuisten tehtävänä on varmistaa, että jokainen lapsi saa äänensä kuuluviin – eivät vain rohkeat ja vahvat lapset, joita on kannustettu vaikuttamaan.

Jutta Urpilainen

kansanedustaja (sd), Nuori kirkko ry:n valtuuston puheenjohtaja

Heikki Arikka

kirkkoherra, Nuori kirkko ry:n hallituksen puheenjohtaja