Ajankohtaista

Translakiin kaivataan uudistusta

Sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavan Trasekin mukaan keskeinen ongelma nykyisessä translaissa on sukupuolen diagnosointi.

 

Sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia ajava Trasek haluaisi uudistaa translain kokonaisuuden, sillä nykyinen lainsäädäntö loukkaa ihmisoikeuksia. Yhtenä nykylain ongelmana on pakkosterilisaatio. Jos sukupuolen korjauksen läpikäynyt haluaa juridisesti vahvistaa sukupuolensa, on hänen todistettava olevansa lisääntymiskyvytön.

“Kun kerron, että minutkin on Suomen valtio pakkosteriloinut, herättää se reaktioita”, toteaa Trasekin puheenjohtaja Panda Eriksson lakonisesti.

Sukupuolen korjaukseen vaaditaan myös pitkät lääketieteelliset tutkimukset, joiden pohjalta tehdään sukupuolen diagnosointi. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä johtaa pakotettuun hormonihoitoon. Nämä käytännöt loukkaavat transihmisten oikeuksia.

“Lääkäreillä on valta, vaikka sukupuolta ei voi testata lääketieteellisesti vaan oikeasti diagnosoidaan keho- ja sukupuoliristiriitaa. On hirveän vaikea antaa selkeitä sääntöjä, mutta nykyinen systeemi tuntuu vaikealta. Käyttöön voisi ottaa tiedostavan suostumuksen, eli ihminen voisi itse ottaa vastuu hoidon aloittamisesta”, Eriksson sanoo.

Translaissa halutaan muutosta myös ikärajaan. Nyt ehdoton 18 vuoden ikäraja sukupuolen vahvistamiselle ei mahdollista lapsen edun yksilöllistä huomioimista.

“Keskusteluissa usein sekoittuu sukupuolenkorjaus ja juridinen sukupuolen vahvistaminen. Tämä luo kauhukuvia, että lapsia leikellään. Meille tervetullut olisi Norjan malli. Eli 15-vuotiaana lapsi voisi itsenäisesti saada juridisen sukupuolen korjauksen omalla ilmoituksellaan.”

 

Oikein kohtaaminen tärkeää

Translain muutoksen ajamisen ohella Trasek tekee jatkuvasti työtä, jotta ennakkoluulot transihmisiä kohtaan vähenisivät. Panda Erikssonin mukaan useimmiten ongelmiana on tietämättömyys – asenneongelmat ovat harvinaisempia.

“Tärkeintä on, että kohdataan ihminen ihmisenä, ei sukupuolen edustajana. Voidaan esimerkiksi kysyä, mitä nimeä ja sanoja hän haluaa, että hänestä käytetään.”

Eriksson muistuttaa myös, että virheitä saa tehdä. Tärkeää on ottaa niistä oppia.

“On täysi oikeus olla kujalla, mutta pitää olla halukas myöntämään, kun on tehty väärin. Usein törmätään yhä siihen, ettei haluta mokata tai ottaa kantaa, kun asia on vaikea. Vielä vaikeampaa väärin kohdatuksi tuleminen on kuitenkin nuorelle.”

Eriksson muistuttaa, että itse asia pitää joka tapauksessa uskaltaa kohdata. Materiaalia aiheesta on runsaasti tarjolla, ja koulutustakin saa tilattua.

Eriksson itse vierailee paljon puhumassa kouluissa. Kouluissa näkee ilahduttavan kehityksen, kun Eriksson vertaa tilannetta omiin kokemuksiinsa yläkouluajoista.

“Opetussuunnitelmassa ja biologian opetuksessa asiat ovat vielä usein mustavalkoisia, mutta on tervettä, että opitaan kyseenalaistamaan. Ettei ensin opeteta sitä, mikä on normaalia ja sitten niitä poikkeuksia. Se luo kurjan systeemin. Kouluissa nuoret kertovat, että he tietävät jo näistä asioista ja tulevat kertomaan avoimesti, että ovat pohtineet sukupuoltaan tai seksuaalista suuntautumistaan. Tämä on tervettä kehitystä.”

 

Perusoikeuksien loukkaaminen ei voi jatkua”

Nykyinen translainsääädäntö loukkaa ihmisoikeuksia. Myös Amnesty haluaa tehdä kaikkensa, että lainsäädäntö saadaan muutettua.

Laki aiheuttaa ja syventää transtaustaisiin ihmisiin kohdistuvaa syrjintää. Sukupuolen korjauksen lääketieteellinen ja oikeudellinen prosessi pitää erottaa toisistaan. Myös lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksesta luopuminen ja ikärajan alentaminen ovat tärkeitä”, listaa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen lainmuutoksen tavoitteiksi.

Hyviä askeleita on jo otettu. Eduskunta hyväksyi helmikuussa 2016 sukupuolineutraalin avioliittolain käsittelyn yhteydessä esityksen, jossa ehdotettiin naimattomuusvaatimuksen poistamista translaista. Muutokset astuivat voimaan maaliskuun alussa vuonna 2017. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää.

“Tasa-arvoisen avioliittolain yhteydessä naimattomuusvaatimuksesta luovuttiin, mutta se on aivan riittämätön kokonaisuuden kannalta. Se, mikä minua ilahduttaa valtavasti on, että keskustelu on paljon laajempaa ja kattavampaa kuin kymmenen vuotta sitten. Silloin poliitikot ja kansalaiset eivät edes tienneet mistä kyse. Nyt ollaan tietoisia, ja myös nuoret tietävät, millaisia ihmisoikeusloukkauksia translakiin sisältyy.”

Oksasen mukaan Amnesty jatkaakin vaikuttamistyötään lain muuttamiseksi. Myönteisiä merkkejä on ilmassa.

“Perusoikeuksien loukkaaminen ei voi jatkua. Olemme esitelleet hallitusohjelmavaatimuksemme eri puolueiden edustajille, ja keskustelu on ollut todella hyvää. Tuntuu, että ihmiset tietävät mitä pitää tehdä. Kun puhutaan kysymyksestä, joka helposti marginalisoidaan, on keskustelua pidettävä yllä, jotta tuleva hallitus sitoutuu translain kokonaisuudistukseen”, Oksanen muistuttaa.

 

Tomi Kangasniemi

Artikkeli on julkaistu Villi-lehdessä 2/2019