Johdanto
Viime vuosina on käyty paljon keskustelua eri kirkkokuntien keskinäisestä yhteistyöstä. Mikä on kirkkojen yhteinen sanoma? Miten voimme yhdessä rakentaa yhteiskuntaa, jossa kaikilla on hyvä elää? Näitä kysymyksiä pohtiessamme ymmärrämme, että tarvitsemme toisiaan.
Kirkon syvempi tarkoitus
Kirkon tehtävä ei ole ainoastaan pitää yllä vanhaa traditiota, vaan tarkoituksena on myös toimia yhteisönä, joka tuo lohdutusta, toivoa ja rauhaa. Meidän on muistettava, että kirkon sanoma ei katso kirkkokuntaa tai uskontunnustusta. Kirkon sanoma perustuu rakkauteemme Jumalaa ja lähimmäisiämme kohtaan. Tätä sanomaa on yhdessä välitettävä, ei vain lähipiirille, vaan koko yhteiskunnalle.
Kirkkokuntien välinen yhteistyö onkin keino toimia kohti kirkon tavoitteita. Käytännössä tämä tarkoittaa yhdessä tekemistä, toistemme auttamista ja ymmärryksemme syventämistä. Se on kykyä kunnioittaa toisen kirkkokunnan tapaa palvoa, sekä oppia toisiltamme.
Yhdessä voimme rakentaa parempaa
Samankaltaisuudet eri kirkkokuntien välillä ovat suuremmat kuin erot. Kirkon tehtävä on tuoda Jumalan rakkautta, toivoa ja rohkaisua ihmisten elämään. Se tarkoittaa myös toisten auttamista, köyhien, sairaiden ja heikkojen auttamista. Miten voisimme paremmin toteuttaa tätä tehtävää kuin yhdessä?
Kirkon tulee myös näyttää esimerkkiä muulle yhteiskunnalle. Kun kirkot tekevät yhteistyötä, se on vahva viesti siitä, että oikeasti uskomme kaikkien ihmisten arvoon ja tasa-arvoon.
Yhteenveto
Kirkon tulee etsiä yhteistyötä. Meidän ei tarvitse olla yhtä mieltä kaikesta, mutta meidän pitää muistaa yhteinen tehtävämme. Yhdessä olemme vahvempia ja voimme paremmin palvella lähimmäisiämme ja yhteiskuntaamme. Eri kirkkokunnissa on paljon voitavaa toisiltamme – se rikastuttaa meitä kaikkia.
Kirkon yhteydessä on voimaa. Se on voimaa tehdä hyvää, auttaa toisia ja rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Kuten vanha sanonta kuuluu – yhdessä olemme enemmän.