Ajankohtaista

Anna ääni lapselle -kampanja tarjoaa ratkaisuja lapsiperheköyhyyden vähentämiseen

Lapsi kärsii köyhyydestä

Tällä hetkellä enemmän kuin joka kymmenes lapsi Suomessa elää köyhyydessä. Laskutavasta riippuen heitä on 119 000-150 000, ja jokainen on liikaa. Jokainen heistä kokee köyhyyden omalla tavallaan, mutta yhteistä heille on huoli taloudellisesta turvallisuudesta ja vanhempien jaksamisesta.

Köyhyys ja siitä aiheutuvat ongelmat kuormittavat koko perhettä. 11 % nelivuotiaiden vanhemmista on pelännyt, että ruoka loppuu kesken, ennen kuin on varaa ostaa lisää. Vauva-ajan köyhyys vaikuttaa lapsen hyvinvointiin usein loppuelämän ajan. Köyhissä perheissä eläviä lapsia kiusataan enemmän, ja he joutuvat muita useammin jättäytymään pois harrastuksista. Pienituloisuudella on Suomessa myös korkea yhteys sairastamisen määrään. Lisäksi pienituloisten perheiden vanhemmat tutkitusti menettävät muita useammin malttinsa lasten kanssa ja hyväksyvät kurittamisen helpommin.

Kaikki tämä jättää jälkensä lapseen.

Köyhyyteen on monia syitä

Perhe voi olla vähävarainen monesta syystä. Yksinhuoltajaperheet kärsivät lapsiperheköyhyydestä muita useammin, samoin monilapsiset perheet. Sairastaminen,vammaisuus ja perheenjäsenen kuolema vaikuttavat perheen talouteen merkittävästi. Työpaikan menetys voi olla valtava elintason muutos.

1990-luvun laman jälkeen on varoja suunnattu lasten ja perheiden universaalien peruspalveluiden ja etuuksien sijaan korjaaviin palveluihin ja harkinnanvaraisiin etuuksiin. Leikkauksia on tehty ilman arviointia niiden kokonaisvaikutuksista. Pikkuhiljaa köyhien lapsiperheiden ahdinko on syventynyt. Samalla lapsi- ja perhepalvelujen ja -etuuksien kokonaisuudesta on tullut kalliimpi ja tehottomampi. Kukaan ei ole voittanut.

Lapsiperheköyhyys on kääntynyt kasvuun, ja samaan aikaan perheiden elinkustannukset ovat nousseet. Silti lapsilisien ostovoimaa ei ole korjattu vuosiin, vaan niitä on päinvastoin leikattu vuosina 2015 ja 2017.Tiesitkö, että lapsilisän keskimääräinen reaaliarvo on nyt noin 30 % alhaisempi kuin vuonna 1994?

THL:n Kohortti -97 -tutkimuksen mukaan neljä eniten perhettä kuormittavaa tekijää ovat:

  1. Vanhempien matala koulutus
  2. Pitkäaikainen toimeentulotuen saanti
  3. Psykiatrinen diagnoosi perheessä
  4. Muutokset perheolosuhteissa – ero tai vanhemman kuolema

    Tiedämme jo, että huono-osaisuus periytyy. Nuoren riski syrjäytyä tai joutua myöhemmin elämässä vaikeuksiin kasvaa erityisesti, jos useita kuormittavia tekijöitä osuu päällekkäin samaan perheeseen. 17 % nuorista on joutunut karsimaan opinnoistaan rahanpuutteen vuoksi. Helsingin Sanomat on uutisoinut, että vain kolmannes pienituloisissa perheissä elävistä nuorista uskoo koulutuksen voimaan.

Lastensuojelun Keskusliiton tuoreen kyselyn mukaan 79 % suomalaisista on sitä mieltä, että yhteiskunnan on taattava mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen vähävaraisten perheiden lapsille. Tärkein keino vaikuttaa nuorten syrjäytymiseen on silti se, että heidän vanhemmilleen tarjotaan työtä ja koulutusta.

Lapsiperheköyhyyttä voi vähentää

Lapsiperheköyhyyden torjumista ei saada aikaan yhdellä vaalikaudella, mutta se on välttämätöntä, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme säilyy. Ratkaisuja on olemassa ja ne ovat mahdollisia.

Paluu universaalien palvelujen vahvistamiseen on aloitettava heti. Tämä on myös taloudellisesti viisasta, sillä vähitellen korjaavien palveluiden tarve vähenee, kun peruspalvelut ja -toimeentulo ovat kunnossa.

Tiekartta kohti lapsiperheköyhyyden vähentämistä:

  • Säilytetään lapsilisä universaalina, lapsimäärään sidottuna etuutena.
  • Toteutetaan perheiden hyvinvointia, syntyvyyttä ja työllisyyttä tukeva perhevapaajärjestelmä.
  • Turvataan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa ensisijaisten etuuksien, kuten vähimmäispäivärahojen riittävä taso, jotta toimeentulotuen varaan jää yhä harvempi.
  • Asetetaan perheille yhteinen maksukatto sairaalamaksuissa, jolloin kokonaisuus pysyy kohtuullisena, vaikka useampi perheenjäsen sairastuisi saman vuoden sisällä.
  • Tarjotaan yhden huoltajan perheille riittävät ja toimivat matalan kynnyksen hoiva- ja muut palvelut.
  • Turvataan perheille kohtuuhintainen asuminen esimerkiksi kohtuuhintaisilla vuokra-asunnoilla sekä palauttamalla asuntolainojen verovähennysoikeus entiselle tasolleen.
  • Turvataan jokaiselle lapselle perheen tulotasosta riippumatta yhdenvertainen mahdollisuus laadukkaaseen koulutuspolkuun varhaiskasvatuksesta korkeakoulututkintoon.
  • Huomioidaan lapsiperheet verosuunnittelussa: jos veroja kiristetään, kompensoidaan ne muilla perheille kohdistetuilla verovähennyksillä tai tulonsiirroilla.
  • Toteutetaan valtion talousarviosta ja julkisen talouden suunnitelmasta lapsivaikutusten arviointi.

Yhteistyöterveisin:

Ammatillisten perhekotien liitto ry, Barnavårdsföreningen, Ehjä ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Folkhälsans Förbund, Hope ry, Icehearts, Imetyksen tuki ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Kehitysvammaliitto, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Lapsijärjestöjen verkosto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaliitto, Nuorten Ystävät, Nuori Kirkko, Pelastakaa Lapset, Perhehoitoliitto, SOS-Lapsikylä, Pesäpuu, Parasta Lapsille, Pienperheyhdistys, Suomen Kasper, Suomen Unicef, Suomen Vanhempainliitto, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt, Väestöliitto, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto, Yhteiset Lapsemme ja WAU ry

 

X