Yleisinfo

RIPPIKOULUJEN JAKSOTUS

Rippikouluun otetaan n. 35 nuorta Suomesta ja n. 35 muualla maailmaa asuvia nuoria.

Rippikoulussa on kolme jaksoa:

    1. Aloitusjakso, joka suomalaisnuorilla pitää sisällään oman seurakunnan toimintaan osallistumisen ja ulkosuomalaisilla nuorilla osallistuminen paikallisen luterilaisen seurakunnan toimintaan.
    2. Jakso suoritetaan etätehtävinä, jotka lähetetään talvikautena.
    3. Jakso on leiri, joka on 9 vuorokauden mittainen ja pidetään Partaharjun leirikylässä Pieksämäellä.

1. Seurakuntaan osallistumisjakso

Ensimmäisen leirikirjeen mukana lokakuussa tulee myös oma kirje paikallisseurakunnan työntekijälle. Kirjeessä kerrotaan, että nuori on tulossa Nuori kirkko järjestämään rippikouluun ja seurakuntaa pyydetään yhteistyöhön seurakunnan toimintaan osallistumisessa.

Paikallisseurakunnan tehtävä on hoitaa nuoren seurakuntaan osallistumisjakso. Mikäli tämä ei kuitenkaan onnistu, meillä on oma ohjeistus osallistumiselle kotiseurakunnan toimintaan.

Seurakuntaan osallistumisjakson apuna on kirkkohallituksen toimesta tehty seurakuntayhteyskortti, joka on suunnattu järjestöjen rippikouluihin. Seurakuntayhteyskorttiin tulee kirjata, milloin ensimmäinen tapaaminen nuoren ja seurakunnan työntekijän välillä on ja miten seurakuntayhteysjakso toteutetaan seurakunnassa.

Seurakuntayhteyskortti koskee myös ulkosuomalaisia ja on saatavilla myös englanniksi. Jos ulkomailla asuvan nuoren ei ole mahdollista osallistua ev.lut. kirkon toimintaan, hän voi suorittaa seurakuntaan osallistumisjakson myös jonkin muun kristillisen kirkon piirissä. Jos siihenkään ei ole mahdollisuutta, voi netissä osallistua toimintaan (https://evl.fi/verkkokirkko)(https://evl.fi/webbkyrkan).

2. Etätehtävät

Suomalaisilla ja ulkosuomalaisilla ovat samat rippikouluun liittyvät etätehtävät
1. kirje (lokakuu)
2. sähköpostikirje ja kutsu Moodle -oppimisalustalle (helmikuu)
3. kirje (toukokuu).

Nuorten tulee selvittää, onko heillä ollut uskonnonopetusta ja jos on, niin millaista. Jos uskonnonopetusta ei ole ollut, nuorella on lisätehtäviä.
Jos nuori on vastannut kysymyksiin,  tehtävä katsotaan tehdyksi. Jos nuoret eivät palauta etätehtäviään ennen rippikoulun leirijaksoa, he tekevät ne leirin aikana vapaa-ajalla.

3. Leiri

Kansainvälisten rippikoulujen leirijaksot pidetään Partaharjun toimintakeskuksessa Pieksämäellä. Leirijaksot ovat peräkkäin kesäkuun lopusta elokuun alkuun. Joku rippikouluista pyritään järjestämään merimieskirkon kanssa, joka lähettää leirijaksolle myös työntekijän.

YHTEYDENPITO VANHEMPIIN

Ensimmäisen rippikoulukirjeen mukana lähetetään vanhemmille kirje. Kirjeessä on perustietoa rippikoulusta ja siitä, mitä rippikouluun talven osalta kuuluu. Kirjeessä on esitelty myös muutamalla sanalla rippikoulusuunnitelmaa.

Vanhempien rooli rippikoulussa on hyvin merkittävä ja heitä pyydetään kirjoittamaan kirje lapsensa rippikoulun työntekijöille. Jokaiselta rippikoululaiselta kerätään turvallisuussyistä leirijakson alkaessa Tärkeitä tietoja -lomake, josta löytyy sen omaisen yhteystieto, joka on tavoitettavissa rippikoulun aikana, jos jotain sattuu.

Muuten vanhempiin ei työntekijöiden puolesta ole tarvetta ottaa yhteyttä leirijakson aikana. Noin puolelle nuorista tulee vanhempia tai sukulaisia vierailemaan leirijakson vierailupäivänä. Päivän ohjelma on tiivis, jolloin nekin nuoret, joille ei tule vieraita, kokevat päivän mielekkääksi.

Vanhemmat ja sukulaiset kutsutaan Partaharjun toimintakeskukseen rippikoulun päätösjuhlaan ennen konfirmaatiota, leirijakson viimeisenä päivänä.

.

KONFIRMAATIO

Rippikoululaiset siirtyvät Partaharjulta yhteiskuljetuksella Pieksämäen Veturitorille, jossa puetaan albat. Konfirmaatiokuvat ovat lunastettavissa ennen ja jälkeen konfirmaation Veturitorilla.

Nuoret tulevat kulkueena messun alussa saliin ja asettuvat istumaan etuosaan heille varatuille paikoille. Messuohjelmia on jaossa ovilla. Tarkemmat ohjeet annetaan ennen messun alkamista. Messu kestää noin 1,5 tuntia ja se toimitetaan kaksikielisenä. Valokuvaaminen on sallittu omalta paikalta.

Konfirmoinnin jälkeen pyydetään kunkin nuoren kummia saapumaan kummilapsensa taakse seisomaan. Kummit osallistuvat rippikoulun opettajien kanssa nuoren siunaamiseen. Samalla tavalla he ovat siunanneet nuoria kastetilaisuudessakin.

Messun jälkeen nuoret poistuvat kulkueena. He vievät albat takaisin ja sitten on onnitteluiden, kukkien ja hyvästien aika.

RIPPIKOULUJEN TYÖNTEKIJÄT

Nuoren kirkon kansainvälisissä rippikouluissa on seitsemän työntekijää, 3 apuopettaja, jotka ovat 18 vuotta täyttäneitä muutaman kerran isosena rippikoulussa olleita nuoria.

Työntekijöistä vähintään yksi on pappi ja yksi musiikinopettaja. Muut työntekijät ovat pääosin nuorisotyön ja teologian opiskelijoita.

Nuoressa kirkossa pidetään kiinni Kirkkojärjestyksen asetuksissa määritellyistä rippikoulun opettajan kriteereistä, sekä siitä, että näillä työntekijöillä on riittävä tieto siitä, mitä uskoa he opettavat.