Kirkko on yhteisön kiistaton kokoontumis- ja yhtenäistymispaikka. Yhteisön jäsenet kääntyvät kirkkoon paitsi uskon harjoittamisen, myös sosiaalisen tuen ja yhteenkuuluvuuden tarpeessa. Mitä keskeisempi rooli kirkolla on yhteisössä, sitä merkittävämpi on sen tehtävä yhteisöllisyysvelvoitteen kantajana.
Kirkko yhteisöllisenä toimijana
Moni meistä pitää itsestään selvänä, että kirkko on paikka, jossa uskoa harjoitetaan. Mutta kirkko on paljon enemmän kuin vain rukouksen ja jumalanpalveluksen paikka. Se on merkittävä ja jopa korvaamaton toimija yhteisöllisissä kysymyksissä. Kirkko toimii usein yhteisön kokoontumisen keskuksena, sen tiloja käytetään järjestöjen kokouksiin, koulujen aamunavauksiin, konsertteihin ja juhliin.
Yhteisöllisyysvelvollisuuden kantaja
Yhteisöjen välillä ja sisällä on aina ollut ja tulee aina olemaan eriarvoisuuksia. Kirkon rooli sosiaalisena perustana on ollut korvaamaton sen tarjoamien palvelujen ja yhteisöllisten hetkien myötä. Monissa kunnissa kirkko järjestää vapaaehtoistoimintaa, jolla se edesauttaa yhteisöllisyyttä ja ihmisten välistä yhteydenpitoa. Kirkolla on myös keskeinen rooli siinä, millaisena yhteisö näyttäytyy ulkopuolelta ja miten se pitää huolta jäsenistään.
Kokoontumispaikkana ja kohtaamisen tilana
Kenties suurin kirkon rooli yhteisöllisyysvelvollisuuden kannalta on sen merkitys kohtaamisen tilana. Kutsu kirkkoon on lähes poikkeuksetta avoin kutsu – kirkko toivottaa tervetulleeksi kaikki, riippumatta heidän sosiaalisesta asemastaan, taustastaan tai uskomuksistaan. Tämä on tärkeää erityisesti nyt, kun yhteiskunta on polarisoitunut ja ihmisten välinen yhteys voi tuntua horjuvan.
Yhteenveto
Kirkon merkitys yhteisöllisyyden lujittajana ja kohtaamisen mahdollistajana on korvaamaton. Vaikka kirkon uskonnollinen rooli on keskeinen, sen rooli yhteisöllisyysvelvoitteen kantajana on vähintään yhtä tärkeä. Kirkko mahdollistaa kohtaamiset ja luo tiloja, jotka edesauttavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kirkon rooli yhteisön keskuksena on siis olennainen, ja sen toiminnalla sillä on keskeinen vaikutus siihen, miten yhteisö kokee yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden.