Digitaalista varhaiskasvatusta ja nuorisotyötä koskevat tutkimustulokset

Digitaalinen varhaiskasvatus ja nuorisotyö seurakunnissa on Suomessa lähtenyt hyvin käyntiin ja siihen suhtaudutaan erittäin myönteisesti, mutta työhön kaivataan selvästi nykyistä enemmän resursointia. Digityölle tulisi varata huomattavasti enemmän työaikaa, sille tulisi laatia yhdessä jaettuja strategisia kehityskohteita ja tavoitteita sekä tehdä nykyistä selkeämpää vastuunjakoa seurakunnissa.

Tämä selviää Nuoren kirkon, Kirkkohallituksen Kasvatus ja perheasiat -yksikön sekä digitaalisen nuorisotyön kehittämiskeskus Verken yhdessä toteuttamasta digitaalisen nuorisotyön ja varhaiskasvatuksen tilaa seurakunnissa selvittäneestä kyselystä.

Kyselyn vastausprosentti oli seurakuntien nuorisotyön puolella 26,2 % ja varhaiskasvatuksessa 14 %. Otosten voidaan sanoa olevan silti edustavia, sillä vastaukset jakaantuivat tasaisesti jokaiseen hiippakuntaan, ja niitä tuli sekä työntekijöiden että esihenkilöiden puolelta.

 

Nuorisotyöntekijöillä halukkuutta kehittää digiosaamisen taitojaan

Nuorisotyön kyselyyn vastanneista suurimmalla osalla oli arvionsa mukaan vähintään perustason tai sitä paremmat digitaidot, ja vastaajista jopa 84 % haluaisi hyödyntää digitaalista mediaa ja teknologiaa tulisi enemmän seurakunnan nuorisotyössä.

Lisäksi enemmistö näki esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tehtävän nuorisotyön ja siellä tapahtuvan nuorten tavoittamisen selkeänä osana työnkuvaa, ja piti digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvia kohtaamisia nuorten kanssa yhtä aitoina kuin kasvokkaisia kohtaamisia.

Nuorisotyöntekijöistä selvä enemmistö on valmis kokeilemaan digiä hyödyntäviä uusia toimintamalleja ja palveluita, sillä he näkevät digitalisaation muuttavan nuorisotyön kenttää jo seuraavan viiden vuoden aikana”, huomauttaa Juho Niemelä Kirkon kasvatus ja perheasiat -yksiköstä.

Digitaalinen nuorisotyö seurakunnissa -selvityksen tuloksiin pääset tutustumaan täällä.

Infograafi diginuorisotyötä koskevasta tutkimuksesta täällä.

 

Varhaiskasvattajat suhtautuvat nuorisotyöntekijöitä kriittisemmin digitalisaatioon

Varhaiskasvatuksen osalta huomattava osa vastaajista koki digitalisaation edellyttävän työntekijöiltä uudenlaista osaamista. Lisäksi varhaiskasvatuksen ammattilaisista 72 % toivoi voivansa kehittää omaa osaamistaan erityisesti digitaalisten sisältöjen tuottamisessa (nuorisotyössä 82 %), mutta silti 67 % vastanneista toivoi samalla työyhteisöltään monipuolisempia mahdollisuuksia digiosaamisensa kehittämiseen.

Varhaiskasvattajissa oli silti huomattavasti nuorisotyön kenttää enemmän kriittisiä ääniä. Tämä johtunee osin siitä, että varhaiskasvatuksen puolella digitaalisuutta halutaan osin jopa välttää, sillä koetaan, että älylaitteita käytetään perheissä osin jo liikaakin. Silti myös varhaiskasvattajista yli 80 % on pitänyt yhteyttä seurakunnan toiminnassa oleviin perheisiin sosiaalisen median tai viestipalvelimen avulla.

Digitaalisuuden hyödyntäminen kirkon varhaiskasvatuksessa -selvityksen tuloksiin pääset tutustumaan täällä.

Infograafi digitaalisuuden hyödyntämisestä varhaiskasvatuksessa täällä.

 

Kyselytutkimusten taustat ja mikä on erityisesti muuttunut?

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun on toteutettu kyselytutkimus suomenkielisten evankelisluterilaisten seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijöille siitä, miten he käyttävät digitaalisia työvälineitä ja hyödyntävät digitaalisuutta arjessaan. Nuorisotyön osalta tutkimus on puolestaan toinen laatuaan.

Kyselyissä pyrittiin vertaamaan muutosta erityisesti edellisissä seurakunta- ja kuntapuolen selvityksissä ilmenneisiin tuloksiin. Valtakunnallisesti digitaalisen nuorisotyön tilaa seurakunnissa tutkittiin ensimmäisen kerran vuonna 2016 (Hintsala). Kysely toteutettiin tuolloin yhteistyössä Verken ja Kirkon tutkimuskeskuksen kanssa. Samalla Verke julkaisi aiheesta selvityksen kuntapuolelta (Lauha & Tuominen, 2017).

Aiemmissa selvityksissä kävi ilmi työntekijöiden myönteinen suhtautuminen digitaalisen nuorisotyön mahdollisuuksiin. Oma osaaminen, selkeiden tavoitteiden puute ja uuden oppimiseen vaadittava aika koettiin jo silloinkin suurimmiksi haasteiksi. Samat kehityskohteet puhuttavat seurakunnissa edelleen, mutta näiden ohella myös vastuunjakoon, yhdessä tekemiseen ja innostumiseen sekä työvälineisiin kaivattiin kohennuksia.

Merkittävänä huomiona ja suurena mahdollisuutena havaitsimme selvityksessä myös sen, että digityölle ei juurikaan haeta seurakunnissa ulkopuolista rahoitusta, vaikka erilaisten tahojen rahoituskriteerit varmasti täyttyisivät. Mikäli seurakunnissa riittää intoa digityön starttaamiseen ja yhteistyön lisäämiseen vaikkapa kunnan tai naapuriseurakunnan kanssa, tarjoaisi ulkopuolinen rahoitusinstrumentti todella paljon mahdollisuuksia”, toteaa Nuoren kirkon vs. viestintäjohtaja Johanna Pietiläinen.