Ajankohtaista

Opiskelijatyö on nuorten aikuisten työtä

 

Korkeakouluopintoihin siirtyvät ovat nuoria ja nuoria aikuisia, jotka joutuvat ottamaan monta kehitysaskelta yhdellä kertaa. Kirkon oppilaitostyö osaltaan kannattelee kompuroinneissa.

Opiskelemaan tulevan nuoret elävät maailmassa, missä joutuu olemaan aktiivinen ja panostamaan itsensä markkinoimiseen. Opintotukijärjestelmä on kiristynyt ja akateeminen vapaus on pienentynyt, takaraivossa tuntuu taloudellinen paine, miettii Rovaniemen seurakunnan oppilaitostyötä johtava kappalainen Heini Kesti.

”Samalla tulevaisuus näyttäytyy epävarmana. Harvalla on mielessään selkeitä urapolkuja, vaihtoehtoja sen sijaan on tarjolla paljon. Tässä mielessä tuntuu, että aikuistuvien, opiskelevien nuorten tilanne on muuttunut haastavammaksi kuin aikaisemmin”, Kesti sanoo.

”Toisaalta haasteena ovat samat asiat kuin tässä ikävaiheessa muutenkin: uudelle paikkakunnalle muuttavalla on etsittävänään uusi kaveripiiri ja omista arkiasioista pitää opetella selviämään itse. Kun lähdetään pois kotoa ja muutetaan opiskelemaan, elämän olosuhteet muuttuvat nopeasti.”

 

Elämänvaihekriisien kautta aikuisuutta kohti

Rovaniemen seurakunnan oppilaitostyö toimii opiskelijoiden hyvinvointipalvelujen yhteydessä.

Opiskelevilla nuorilla on selvitysten mukaan enemmän mielenterveysongelmia kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön osuus on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2000 alkaen. Psyykkisiä vaikeuksia esiintyy viimeisimmän YTHS:n terveyskyselyn perusteella 30% opiskelijoista. Joka kolmas opiskelija kokee runsasta stressiä.

”Kyllä sen huomaan työssäni. Masennusta esiintyy jonkin verran opiskelijoilla, joita minä tapaan kahdenkeskisissä keskusteluissa. Joillain voi olla sosiaalisten tilanteiden jännittämistä”, Kesti toteaa.

Monia painavat myös maailman asiat. Moni kokee ahdistusta niistäkin huolista, joita kantaa esimerkiksi ympäristön tilasta.

Toisaalta opiskelijaelämä itsessään on luonteeltaan sellaista, että monella arjen rytmi uhkaa hukkua. Univaikeuksia ilmenee paljon, ja elämän perustarpeiden järjestäminen on monelle haastavaa.

Heini Kesti sanoo, että oman suunnan etsimisen ja omista asioista huolehtimisen käytännöllisten kysymysten ohessa nuoret joutuvat käymään läpi elämänvaiheeseensa liittyviä sisäisiä asioita.

”Tässä ikävaiheessa kaikki ihmiset ovat jossain määrin haavoitettuja. Kotoa muuttaneet nuoret ovat tulleet siihen vaiheeseen, missä lapsuudesta juontuvat asiat nousevat mielessä esille. Kun esimerkiksi päästetään vanhemmista irti, oma isä- ja äitisuhde tulevat käsiteltäväksi.”

 

Hengellinen ulottuvuus toisi tukea

Toiveiden ja epävarmuuksien keskellä seurakunnan opiskelijatyö kohtaa nuoria, jotka ovat tulossa aikuisiksi. Se on pitkälti sitä nuorten aikuisten työtä, jonka kanssa seurakunnan perustyössä muuten kamppaillaan.

”Eihän nuorille aikuisille kirkossa oikein ole paikkaa. Joutuu etsimään jotain sellaista, mihin mennä mukaan ja sitoutua, eikä sellaista toimintaa välttämättä edes ole tarjolla. Toisaalta, ei seurakunta ole mitenkään ensisijainen paikka hakea kontakteja toisiin ihmisiin, paitsi niille, joiden elämässä usko on tärkeässä roolissa”, Kesti toteaa.

Opiskelijatyössä onkin jouduttu kehittelemään toimintamalleja ja keräämään osaamista siitä, millä tavalla tavoittaa nuoria ja kehittää heille merkityksellistä toimintaa.

”Mihinkään vakiintuneeseen toimintaan ei voi luottaa siksi, että se on joskus toiminut hyvin. Perinteiden takia nuoret eivät lähde mihinkään. Heidän kysymyksensä on, mihin juuri nyt käyttää aikaansa ja mitä siitä tällä kertaa saa. Kaikenlainen sitoutuminen on vaikeaa.”

Seurakunnalla saattaisi kuitenkin olla juuri sellaista annettavaa aikuistuville nuorille, joka auttaisi. Nuorilla, jotka löytävät uskosta tukea, on Heini Kestin mielestä tietyssä mielessä vakaampi perusta vastoinkäymistenkin kohtaamisessa.

”Hengellinen elämä tuo turvaa, joka ei samalla tavalla häily sinne tänne kuin kaikki muu. Ihmiset voivat poistua elämästä, mutta Jumala pysyy.”

Seurakunnan tekemässä työssä pitää Kestin mielestä olla hengellinen näkökulma mukana, mutta hauskalla tavalla. Työntekijän pitäisi lisäksi olla kaikille kaikkea ja toimia niin karismaatikoiden, körttien kuin Taize-ihmisten kanssa.

”Tietyssä mielessä tämä on lähetystyön maailma.”

 

Kokemuksia kuulumisesta johonkin

Opiskelijatyön pappi on opiskelijoiden näkyvillä ja toimistohuone on avoin keskusteluja varten. Sillä työllä on iso merkitys monelle yksilölle. Toinen, vähintään yhtä tärkeä merkitys on sillä nuorten keskinäisten kohtaamisten ja sosiaalisen pinnan järjestämisellä, jota opiskelijatyö mahdollistaa.

Pitää mennä sinne, missä opiskelijat jo ovat ja mukaan siihen, mitä opiskelijat tekevät.

Rovaniemellä opiskelijatyö on yhdessä ylioppilaskunnan kanssa toteuttanut muun muassa Living Room -tapahtumaa, jossa yhtenä teemapäivänä tutustutaan vuoroin eri maanosien ja maiden kulttuureihin. Vapaaehtoiset vetävät workshoppeja, toistasataa opiskelijaa osallistuu.

”Näissä tapahtumissa on mukana paljon muitakin kuin mitenkään seurakuntaan sitoutuneita.”

Lähemmin seurakuntaan linkitettynä pyörivät esimerkiksi OMA-illat, joihin vanhempia nuoria koetetaan saada sitoutetuiksi.

Rovaniemi on Suomen toiseksi kansainvälisin kaupunki asukkaiden ja vierailijoiden kansallisuuksien määrän perusteella. Opiskelijoita tulee paljon kaukaa, mutta toki monet paikallisetkin opiskelevat kaupungin korkeakouluissa. Jos tulijoiden saaminen seurakunnan piiriin on työlästä, haasteensa on myös siinä, miten pitää kiinni opiskeluvaiheeseen tulleista paikallisista seurakuntanuorista. Keinot ovat perusteiltaan samoja.

”Opiskelijatyössä koetamme mahdollistaa kokemusta kuulumisesta johonkin. Että voi antaa lahjojaan käyttöön, ja halutessaan ottaa oikeaa vastuuta”, Heini Kesti kuvailee.

”Tietysti tällaisen vapaaehtoistyön johtaminen on todella haastavaa. Ei voi sanella asioita, ei voi varmuudella tietää, mitä ja miten tulee tapahtumaan. Toimintaa vetävillä täytyy olla omaa innostusta ja hyvä meininki. Työntekijöiden yhteinen hengellinen näky on A ja O.”

”Vetäjän into kantaa, ja työntekijä on kasvot toiminnalle. Siksi on keskeistä, millä tavalla ihmisiä kutsutaan mukaan. Mutta jos toiminta puolestaan ei ole mielenkiintoista, siinä ei kauaa viihdytä.”

 

Teksti: Jaakko Kaartinen

X