Virsiaineisto

Virsiaineisto

Oheisessa listassa on virsivisakausilta tuttuja virsiä. Virsiin on sisällytetty pieni virsitieto perustuen suurelta osin Tauno Väinölän kirjan Virsikirjamme virret/Kirjapaja -tietoihin. Lisäksi on pohdittavaa ja tekemistä. Useimpiin virsiin on poimittu keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmasta, ja joihinkin on kirjoitettu päivänavauksia. Lisäksi virsiin liittyy äänite.

1 Hoosianna

Kuuntele Hoosianna-virsi:


Pieni virsitieto

Hoosianna on alkujaan hepreankielinen huudahdus, joka merkitsee “auta, pelasta”. Jo varhain huudahdusta alettiin käyttää myös kuninkaille ja Jumalalle sekä erityisesti odotetulle Messiaalle osoitettuna riemuhuutona.

Virsikirjan ensimmäinen virsi on saksalaisen katolisen papin ja Ruotsissa kapellimestarinakin toimineen Georg Joseph Voglerin vuonna 1795 säveltämä kuorolaulu. Myöhemmin Hoosiannaa on alettu laulaa myös seurakunnan yhteislauluna.

Hoosianna-hymnin laulaminen ensimmäisenä adventtisunnuntaina on vanha perinne Suomessa ja Ruotsissa. Vaikka hymnillä on ikää yli 200 vuotta, virsikirjaamme se tuli vasta vuonna 1986.

Pohdittavaksi

  • osaatko antaa apua, osaatko pyytää apua?
  • missä tarvitset apua?
  • miten voit antaa apua?
  • hymyile, se voi valaista toisen päivän.

 

Tehtäväksi

Musiikkivinkit:
Richard Faltinin säveltämä alkusoitto virteen 1 löytyy mm. Suuri Toivelaulukirja-sarjasta

Hoosianna-laulun rakenne on seuraava:
ensin lauletaan A-osa (Hoosianna, Daavidin poika….) ja kerrataan,
sitten B-osa (Hoosianna, hoosianna….) ja kerrataan.
Lopuksi lauletaan vielä kerran A-osa ja B-osa ilman kertauksia.

Keksikää liikkeet Hoosianna-lauluun esim. A-osassa marssitaan paikallaan, B-osassa tömistys, tömistys, taputus, (tauko)

7 Valmistu, Herran kansa

Kuuntele Valmistu, Herran kansa -virsi:

Päivänavaus

“Koulua. Jääkiekkoharjoituksia. Kokeita. Nukkumaanmenoa. Telkkarinkatsomista. Läksyntekoa. Tavallisen puurtamisen keskeltä voi löytää suuria aarteita, kun avaa silmät katselemaan tarkemmin. Ennen joulua ja pääsiäistä kristillisissä kirkoissa vietetään paastoa eli valmistaudutaan juhlaan.”

Hyvä ja paha (kirjasta Kaikki yhdessä. LK-PTK 2009):
”Opettaja kietoi kerran erään oppilaan käsien ympärille valkoista rullalankaa yhden kierroksen. Sidottuaan langan päät yhteen opettaja sanoi: ”Katkaise lanka!” Oppilas hymyili ja sai hetkessä langan poikki. Opettaja otti uudelleen lankaa ja sitoi neljä kierrosta oppilaan ranteisiin. Posket punaisina oppilaan onnistui vasta toisella yrityksellä katkaista langat.

Nyt opettaja kiersi useita kertoja samaa lankaa oppilaan ranteiden ympäri. Miten kävikään? Oppilas ponnisti kaikki voimansa, mutta lanka ei katkennut, vaikka se oli sitä samaa ohutta lankaa kuin edellisilläkin kerroilla.

Tämän esimerkin avulla halusin osoittaa sen tärkeän asian, että pahaa tulee vastustaa heti alussa. Jos emme heti alkuvaiheessa voita pahaa, se vahvistuu ja saa meidät vangikseen. Pienikin vilppi kasvaa helposti valheeksi. Raamatun ohje pahan karttamisessa on viisas neuvo, jota kannattaa noudattaa: ”Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä!”

Pienen paaston aika ennen joulua on tarkoitettu ajaksi, jolloin voi miettiä, mikä itselle elämässä ihan oikeasti tekee hyvää ja mikä pahaa. Karkit ovat hyviä silloin tällöin, mutta joka päivä syötynä ne vahingoittavat hampaita. Television katselu on mielenkiintoista, mutta monen tunnin tuijotus tekee väsyneeksi ja kiukkuiseksi.

Paasto haastaa meitä muistamaan myös, mitä jouluna ja pääsiäisenä tapahtui. Jouluna Jumala syntyi ihmiseksi. Pitkäperjantaina Jeesus kuoli ristillä ja voitti pahan vallan. Aina ei ole helppoa välttää pahaa ja tehdä hyvää. Meillä on lupa pyytää apua ja neuvoja Jumalalta. Hän johdattaa meitä.”

13 Nyt sytytämme kynttilän

Kuuntele Nyt sytytämme kynttilän -virsi:

Pieni virsitieto

Virsi on erityisesti seurakuntien lapsityöhön tarkoitettu adventtilaulu. Virren laulaminen liittyy tapaan sytyttää adventtikynttilöitä yksi kerrallaan.
Virsi kattaa koko adventtiajan: sunnuntain jälkeen sytytetään aina yksi kynttilä lisää. Virren sisältöön ei kuitenkaan ole edes yritetty mahduttaa eri adventtisunnuntaiden erityissanomaa ja luonnetta. Virren aiheeksi riittää hyvin adventin pääteema: Jeesuksen odottaminen ja joulun lähestyminen.

Virren norjalainen kirjoittaja Sigurd Muri (1927-1999) oli koulutukseltaan arkkitehti. Hän vaikutti arkkitehtina Pohjois-Norjassa. Paitsi teoksia Norjan kirkkoarkkitehtuurista Muri julkaisi myös viisi runokokoelmaa. Suomennos on Anna-Maija Raittilan tekemä.
Laulun säveltäjä, ruotsalainen Emmy Köhler (1858-1925) toimi kotiopettajana Smoolannissa. Hän runoili ja sävelsi runsaasti lastenlauluja. Virren 13 sävelmä on syntynyt alkuaan hänen omaan runoonsa Nu tändas tusen juleljus, joka tunnetaan meillä nimellä Nyt syttyy valot tuhannet. Se ilmestyi ensi kerran Korsblomman-nimisessä joulukirjassa 1898.

Adventtikynttilöiden käyttö levisi Suomeen Ruotsista 1900-luvulla, ja Ruotsissa ja esim. Saksassa kynttilöille annetaan myös tällaisia merkityksiä: ensimmäisenä adventtina sytytetään toivon kynttilä. Toisena adventtina sen rinnalle sytytetään
rauhan kynttilä. Kolmantena adventtina toivon ja rauhan kynttilät saavat rinnalleen rakkauden kynttilän. Neljäntenä adventtina syttyy ilon kynttilä.

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Luottamus ja turvallisuus
  • Luterilaisen kirkon elämä

Pohdittavaksi:

  • Miettikää, mihin kaikkeen valoa tarvitaan?
  • Ajattele, että saisit kirjeen vaikka Antti Tuiskulta tai joltain muulta ihailemaltasi henkilöltä. Kirjeessä kerrottaisiin, että hän on tulossa käymään kotikaupunkiisi. Hän haluaa myös käydä luonasi ja tutustua sinun perheeseesi. Mitä tekisit? Miten ottaisit vieraan vastaan? Kutsuisitko myös ystäviäsi mukaan? Siivoaisitko oman huoneesi oikein siistiksi?
  • Minkälaisia joulunodotuksen perinteitä teillä on kotona?

 

Tehtäväksi:

Lauletaan:
Virsi kuuluu adventtiperinteeseemme. Kouluviikko aloitetaan sytyttämällä yksi kynttilä ja lauletaan uusi säkeistö virrestä 13.

Rakennetaan ryhmän kanssa oma jouluseimiasetelma. Rakentamisen voi yhdistää Virren 13 säkeistöjen laulamiseen. Joka viikko seimeen lisätään asioita.

1. säkeistö: Talli ja tyhjä seimi
2. säkeistö: Tallin eläimet (aasi, härkä, lampaita)
3. säkeistö: Joosef ja Maria, (enkeleitä, itämaan tietäjiä)
4. säkeistö: Jeesus-lapsi tyhjään seimeen

Askarrellaan kynttilä valkoisesta kartongista. Liekin valon voi tehdä keltaisesta ohuesta paperista. Kierrä alareuna ympyräksi, niin kynttiläsi pysyy pystyssä.

Askarrellaan ikkunoita. Tukevasta kartongista leikataan ikkunoita, jonka taakse liimataan vaalea silkkipaperi. Silkkipaperiin voidaan maalata erilaisia kuvioita taikka liimata erivärisistä silkkipapereista leikattuja kuvia. Lasimaalaukset voi askartelun jälkeen kiinnittää luokan ikkunoihin.

15 Tiellä ken vaeltaa

Kuuntele Tiellä ken vaeltaa -virsi:

Pieni virsitieto

Virttä lauletaan erityisesti ensimmäisen adventin sekä palmusunnuntain jumalanpalveluksissa. Virren melodian on säveltänyt Yossef Hadar. Juhani Forsberg on kirjoittanut sävelmään sanat, jotka pohjautuvat Matteuksen evankeliumiin.
Neljännessä säkeistössä lauletaan ”hoosianna”, joka tarkoittaa suomeksi ”auta, pelasta”. Ensimmäisen kerran virttä on laulettu Suomessa yli 50 vuotta sitten, vuonna 1967.

Kristityt viettävät adventtiaikaa ennen joulua. Adventista alkaa jouluun valmistautuminen. Joulunpyhiä edeltää yhteensä neljä adventtisunnuntaita. Uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisenä adventtisunnuntaina, noin kuukausi ennen uuden kalenterivuoden (1. tammikuuta) alkamista. Ensimmäisen adventtisunnuntain päivämäärä vaihtelee vuosittain.

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Raamatun kertomuksia ja opetuksia
  • Luterilaisen kirkon elämä

 

Tehtäväksi:

  • Jeesusta kutsutaan monilla eri nimillä. Millä eri nimillä tai sanoilla Jeesukseen viitaan tämän virren eri säkeistöissä?
  • Kuinka monesta eri adventtivirrestä löytyy sana ”hoosianna”? Mitä se tarkoittaa? (hepr. “oi auta”
    tai “pelasta”, käytettiin tervehdyksenä kuninkaille)
  • Musisoidaan virsi 15 joko kehosoittimin esimerkiksi puolinuottisyke jaloilla tömistäen, 2. iskulle yksi (1/4-osa) taputus ja 4. iskulle kaksi (1/8-osa) taputusta tai koulurytmisoittimia käyttäen.
    Nuotteja
  • Liikutaan virsi. Alkuasetelma: seisotaan piirissä, kädet olkapäiden korkeudella, kämmen kämmentä vasten, kasvot piirin keskustaan päin. Tahdit 1-6 liikutaan myötäpäivään. Edetään puolinuottisykkeen mukaisesti vasen jalka sivulle, oikea viereen tai vaihtoehtoisesti vasen jalka sivulle ja oikea ristiin sen edestä, vasen jalka sivulle ja oikea ristiin sen takaa. Tahdit 7-14 liikutaan vastapäivään. Edetään puolinuottisykkeen mukaisesti oikea jalka sivulle jne.

21 Enkeli taivaan

Kuuntele Enkeli taivaan -virsi:

Pieni virsitieto

Kerrotaan, että uskonpuhdistaja Martti Luther olisi saattanut kirjoittaa Enkeli taivaan -virren omille lapsilleen vuonna 1534. Kenties Lutherin lapset ovatkin esittäneet jouluevankeliumin tai seimikuvaelman juuri tämän virren sanoin ja sävelin.
Enkeli taivaan -virttä on Suomessa laulettu suomeksi jo 400 vuotta. Koska tuolloin 1600-luvun alkupuolella vain harvassa Ruotsi-Suomen kirkossa oli urut, laulettiin (tai ”veisattiin”) virret ilman säestystä, lukkarin (esilaulaja) johdolla.
Enkeli taivaan virren suomensi saksankielestä Hemminki Maskulainen 1600-luvulla ja meille tuttujen sanojen muokkaajana on ollut Julius Krohn.

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Raamatun kertomuksia ja opetuksia
  • Luottamus ja turvallisuus
  • Arvokas ja ainutlaatuinen elämä
  • Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma

 

Pohdittavaksi:

  • Enkeli taivaan -virressä kerrotaan ilouutisesta, jonka enkeli toi paimenille. Pohtikaa yhdessä: Mikä tekee uutisesta iloisen?
  • Minkälaisia iloisia asioita haluaisit tehdä jouluaikaan?
  • Millä tavalla sinä voisit ilahduttaa ystävääsi tai perhettäsi?

 

Tehtäväksi:

  • Etsikää virrestä vastaus: Lukekaa virren 21 säkeistöt 2–3 ja vastatkaa kysymykseen: Mitä on tapahtunut?
  • Tutkikaa vanhaa kirjasuomea ja fraktuurakirjasimia. Etsikää oheisesta Vanhan virsikirjan (1701) virrestä 121 tuttuja kirjaimia ja sanoja. Mikä virsi on kyseessä?
    Sivuaukeama vanhasta virsikirjasta.
  • Laulakaa virren 21 kolme ensimmäistä säkeistöä Vanhan virsikirjan (1701) sanoin.
    Tulostettavat sanat vanhalla käännöksellä

27 Juhlimaan tulkaa

Kuuntele Juhlimaan tulkaa -virsi:

Pieni virsitieto

Virsikirjamme jouluvirsien osaston aloittaa viiden keskiajalta peräisin olevan, alun perin latinankielisen virren sarja (16-20). Nykyiseen virsikirjaan saatiin kuudeskin alun perin latinankielinen virsi: Juhlimaan tulkaa. Moni tuntee sen suosittuna kuorolauluna Adeste fideles.

Laulun luultiin pitkään olevan vanha keskiaikainen laulu. Vihdoin 1949 muuan tutkija päätteli, että laulun runoilija ja säveltäjä olisi englantilainen John Francis Wade (1711-1786). Wade toimi latinan ja kirkkolaulun opettajana Douain kaupungissa, Pohjois-Ranskassa.

Laulun Adeste fideles suomensi ensi kerran Jyväskylän seminaarin musiikin lehtori P. J. Hannikainen. Hänen tuttu suomennoksensa alkaa sanoilla “Nyt riemuiten tänne kiiruhusti tulkaa”. Nykyisen virsikirjan uuden suomennoksen on tehnyt vantaalainen virsirunoilija Pekka Kivekäs. Virsi “Juhlimaan tulkaa” kertoo joulun tapahtumista, siitä kun Jeesus-lapsi syntyy.

30 Maa on niin kaunis

Kuuntele Maa on niin kaunis -virsi:

Pieni virsitieto

Sävelmä on Saksasta, sleesialaisten kansanlaulujen kokoelmasta vuodelta 1842. Virren sanat kirjoittanut tanskalainen kirjailija Bernhard Severin Ingemann (1789–1862) toimi Sorøn akatemian lehtorina.
Suomennoksen virteen on tehnyt Hilja Haahti. Maa on niin kaunis on erittäin suosittu virsi ja sitä käytetään sekä jouluna, että ympäri vuoden.

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Luottamus ja turvallisuus
  • Arvokas ja ainutlaatuinen elämä
  • Luterilaisen kirkon elämä

 

Pohdittavaksi:

  • Millaisen maiseman näet mielessäsi, kun kuulet tämän laulun sävelen?
  • Mikä laulussa viittaa jouluun?
  • Missä tilanteessa olet kuullut tai laulanut tätä virttä aiemmin?

 

Tehtäväksi:

  • Kuvisvinkki: sininen tai musta paperi, johon tehdään tähtitaivas ja revontulet/enkelit vahavärein tai peitevärein.
  • Haastatelkaa isovanhempia tai muita vanhempia ihmisiä. Mitkä ovat heidän lempivirsiään? Onko virsi 30 tuttu heille?
  • Käykää vanhainkodissa laulamassa adventin aikana ja ilahduttakaa iäkkäämpiä sukupolvia.
  • Levyraati: Kuunnelkaa eri esiintyjien esittämänä virttä 30 ja järjestäkää levyraati, jossa äänestätte parhaan version.

59 Leipää pelloilta maan

Kuuntele Leipää pelloilta maan -virsi:

Pieni virsitieto

Virsi, jonka jokainen säkeistö alkaa sanalla “leipää” on kirjoitettu käytettäväksi paastonajan virtenä. Leipä-teema on virressä hallitseva, mutta näkökulma vaihtuu säkeistöstä toiseen. Virren kirjoittanut suomenruotsalainen pappi Ola Cleve (1898-1977) toimi lähes koko pappisuransa ajan Helsingin ruotsalaisissa seurakunnissa.
Virsi ilmestyi ensi kerran 1979 säveltäjänsä Harald Andersénin 60-vuotispäiväksi julkaistussa juhlakirjassa Chorus et psalmus. Andersén (1919-2001) tuli tunnetuksi suomalaisen kuorotaiteen uudistajana. Varsinaisen päätyönsä hän teki kirkkomuusikkojen kouluttajana Sibelius-Akatemiassa.

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Eettisyyteen kasvaminen
  • Luterilaisen kirkon elämä
  • Arvokas ja ainutlaatuinen elämä


Pohdittavaksi:

  • Mikä on lempiruokasi?
  • Mihin leipä tässä virressä viittaa?
  • Oletko osallistunut johonkin hyväntekeväisyyskeräykseen?
  • Millä tavalla voi osallistua hyvän tekemiseen myös ilman rahaa?


Tekemistä:

  • Tehdään yhdessä hyvää:
    Ideoikaa joko isossa tai pienemmissä ryhmissä oma hyväntekeväisyyskampanja. Mille siinä kerätään rahaa tai tehdään muuten hyvää? Onko kyseessä tapahtuma vai esimerkiksi “ovelta ovelle”-keräys? Ehkä arpajaiset tai myyjäiset? Voisitteko te jollain lailla auttaa toisia käymällä vaikka tutun vanhuksen puolesta kaupassa? Miten hyvän voisi laittaa kiertoon?
    Muistattehan, että jos oikeasti toteutatte hyväntekeväisyyskeräyksen, siihen tarvitaan poliisilta keräyslupa. Monenlaista hyvää voi tehdä ilman rahaakin ja tämän tehtävän voi tehdä myös ideointitasolla.
  • Tutustukaa hyväntekeväisyysjärjestöjen tai -keräysten toimintaan:
    Yhteisvastuukeräys
    Kirkon Ulkomaanapu
    Piplia-seura
    Changemakers
    Suomen Punainen Risti
    Unicef
    Plan

60 Soi, kunnia ja kiitos

Kuuntele Soi, kunnia ja kiitos -virsi:

Pieni virsitieto

Palmusunnuntain virsi, jonka alkuperäinen teksti on kirjoitettu jo 800-luvulla latinaksi. Sen kirjoittaja Theodulf Orleansilainen kuoli vuonna 821. Tekstin suomennos on Leena Suutarlan ja Anna-Maija Raittilan käsialaa vuodelta 1979.
Virsi on saanut Melchior Vulpiuksen (n. 1560-1615) valoisan sävelmän. Sama melodia on liitetty peräti kuuteen eri virteen ja on siis virsikirjamme tutuimpia (esimerkiksi virsi 395 Jo ennen syntymääni). Vulpius toimi kanttorina Weimarissa.

Pohdittavaksi:

  • Miten virpominen liittyy palmusunnuntaihin?
  • Miksi Jerusalemissa vietettiin pääsiäisjuhlia myös Jeesuksen aikaan? Mitä juutalaiset jo tuolloin juhlivat?
  • Mistä sinä olet iloinnut viime päivinä?


Tehtäväksi:

  1. Jakakaa ryhmä kahtia.
  2. Ryhmän toiselle puolelle jaetaan kevyet höyhenet (esimerkiksi virpomisoksien höyheniä, ei sulkia) ja toiselle virsikirjat.
  3. Kokeilkaa, pystyykö puolet luokasta laulamaan virren 60 ensimmäisen säkeistön loppuun saakka, kun “höyhenryhmä” yrittää saada puhaltamalla uudestaan ja uudestaan pidettyä höyhenensä ilmassa.
  4. Vaihtakaa osia ja edetkää 2. säkeistöön.

78 Vieraalla maalla kaukana

Kuuntele Vieraalla maalla kaukana -virsi:

Pieni virsitieto

Virren kirjoittaja on irlantilainen Cecil Frances Alexander. Hän kirjoitti paljon runoja ja lauluja lapsille ja There is a green hill far away sisältyi hänen kokoelmaansa Hymns for Little Children vuodelta 1848.
Laulu on syntynyt sairaan lapsen vuoteen äärellä: Cecil Alexandra teki kotikäyntityötä ja vieraili perheiden, köyhien ja vanhusten luona. Tämä nimenomainen lapsi toipui sairaudestaan ja piti virttä omana virtenään. Virsi on englantia puhuvien maiden tunnetuimpia lastenvirsiä.

Virrellä on Englannissa oma sävelmänsä mutta Suomessa virsi on saanut sen sävelmän, joka ennestään oli tullut tutuksi virrestä 274 Kristuksen tähden menköön vaan. Suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Jaakko Haavio.

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Raamatun kertomuksia ja opetuksia
  • Luterilaisen kirkon elämä


Pohdittavaksi:

  • Millaisia uskonnollisia symboleja tai merkkejä tiedät eri uskontoihin liittyen?
  • Missä voit nähdä ristejä?
  • Missä tilanteissa olet nähnyt ihmisen tekevän ristinmerkin?


Tehtäväksi:

  • Jätetään sanoja laulamatta
    Laulakaa ensimmäistä säkeistöä virrestä niin, että jätätte seuraavalla kerralla ensimmäisen sanan laulamatta, sitten ensimmäisen ja toisen jne. (Kuten “Kas metsämökin ikkuna-laulussa”).
    Leikkiä helpottaa, jos sanoille tai lauseille on keksitty kuvastava liike ja se tehdään silloinkin, kun sanaa ei enää lauleta.
  • Hedelmäsalaatti-peliä virren sanoilla
    Tehdään piiri, jossa on tuoleja yksi vähemmän kuin osallistujia. Jokaiselle annettaan yksi virren sana. Jaetaan sanoiksi: vieras, maa, kumpu, puu, risti tms. Yksi osallistujista jää keskelle ja huutaa jonkun virren sanan, jolloin ne, joilla tuo sana on, vaihtavat paikkaa. Keskellä olija yrittää päästä myös istumaan; se joka jää ilman tuolia, huutaa seuraavan virren sanan. Kun huudetaan ”vieraalla maalla kaukana”, kaikki vaihtavat paikkaa.
  • Revitään risti A4-paperista. Revitty risti -ohje Youtubessa

88 Lensi maahan enkeli

Kuuntele Lensi maahan enkeli -virsi:

Pieni virsitieto

Laulu on kirjoitettu lasten pääsiäisvirreksi Pyhäkouluyhdistyksen, nykyisen Nuori kirkko ry:n, kevätmateriaaliksi vuonna 1961. Laulu liitettiin vuonna 1969 Pyhäkoululauluihin (nykyinen Lasten virsi) ja lopulta virsikirjaan 1986. Virren säkeistöt 1-3 ovat Jaakko Haavion kirjoittamat; Niilo Rauhala teki neljännen säkeistön vuonna 1979. Virren on säveltänyt Kaarlo Voipio, joka toimi Hämeenlinnan seurakunnan kanttorina.

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Raamatun kertomuksia ja opetuksia
  • Luterilaisen kirkon elämä
  • Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma


Pohdittavaksi:

  • Miten voisimme lisätä hyvän puhumista toisistamme?
  • Kenelle kaikille voisit tänään sanoa jonkun mukavan jutun?
  • Millaisen viestin enkeli toi virressä 88?


Tekemistä:

  • Äänimaailma virrestä
  • Rakennetaan pienissä ryhmissä äänimaailma virrestä 88. Sanoja ei saa käyttää.
  • Harjoitellaan hyvän puhumista
  • Keksitään jokaisesta kolme kivaa ja mukavaa asiaa. Oppilaat voivat kirjoittaa niitä paperille; opettaja tarkistaa, että asiat sopivat julkaistavaksi ennen kuin ne laitetaan esiin. Pelisäännöt on oltava selvät oppilaille.
  • Kehutaan luokassa olevia esineitä ylenpalttisesti: Miksi tuoli on hyvä ja tärkeä? Tai käsienpesuallas? Tai ikkunat?
  • Esitetään virsi 88 näytelmänä
    Samalla virttä voidaan laulaa tai lukea ääneen, kun osa esittää virttä.
  • Liikutaan virsi

104 Pilvimuurista valo välähtää

Kuuntele Pilvimuurista valo välähtää -virsi:

Pieni virsitieto

Virsi syntyi siten, että ensin valittiin sävelmä, johon Anna-Maija Raittilaa pyydettiin kirjoittamaan sanat. Sävelmä on peräisin ehtoollisvirrestä Let us break bread together (’Murtakaamme leipää yhdessä’). Raittilan niukka mutta vaikuttava teksti istuu oivallisesti sävelmään. Virren ytimen muodostava kertosäe liittyy Johanneksen evankeliumin kohtiin, jotka kertovat ylösnousseen Jeesuksen ilmaantumisesta opetuslasten keskelle, kun ovet olivat lukossa: “Läpi lukkojenkin / Herra Jeesus tulla voi. / Kuolleista hän noussut on.” (Joh. 20:19-29)

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Raamatun kertomuksia ja opetuksia
  • Luterilaisen kirkon elämä
  • Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma


Pohdittavaksi:

  • Miettikää, mitkä asiat ovat sellaisia, että voivat tulla esteidenkin läpi: (Valo, ääni, tuoksu jne.)
  • Lukkoja voi olla monenlaisia, sekä konkreettisia että abstrakteja; niin myös avaimina voivat toimia erilaiset asiat. Keksikää tilanteita, joissa avaimina toimivat esim. rakkaus, anteeksipyyntö, halaus, ystävyys, keskustelu jne.


Tehtäväksi:

  • Musiikkivinkki: Useimmat negrospirituaalit on alun perin tehty laulettaviksi esilaulajan ja kuoron vuorotteluna. Myös tämän virren voi laulaa niin, että ensimmäiset kaksi riviä laulaa esilaulaja(t) ja kuoro tulee mukaan aina kertosäkeessä (Läpi lukkojenkin…)
  • Keksikää jokaiseen säkeistöön oma ele/liike jolla kuvaatte säkeistön tapahtumaa. Mikä liike liittyisi kertosäkeeseen?

135 Jumala loi

Kuuntele Jumala loi -virsi:

Pieni virsitieto

Virren sävelmä syntyi tammikuussa 1974. Norjalainen kirkkomuusikko Egil Hovland (s. 1924) sai Ruotsista kirjeen, jossa häntä pyydettiin säveltämään perhejumalanpalveluksen kiitosvirsi: “Måne och sol, vatten och vind och blommor och barn skapade Gud.” Koko sävelmä syntyi hetkessä, vain neljässä minuutissa.
Virren kirjoittaja Britt G. Hallqvist (1914-1997) tunnetaan sekä lastenkirjailijana että virsirunoilijana. Virsi 135 on Hallqvistin ainoa virsi virsikirjassamme; Ruotsin virsikirjassa niitä on 17. Ruotsista suomeksi virren on kääntänyt ensin Mika Viljanen ja sitä on myöhemmin uudistanut Anna-Maija Raittila. Jumala loi -virsi on kirjoitettu lapsille, mutta siitä pitävät kaikenikäiset.

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Luottamus ja turvallisuus
  • Arvokas ja ainutlaatuinen elämä


Pohdittavaksi:

  • Mistä asioista olet tänään iloinen?
  • Kenelle voisit tänään sanoa: “kiitos”?


Tehtäväksi:

  • Soitetaan rytmisoittimilla: marakasseilla (kahdeksasosia), rummuilla (tahdin ykkösiä), triangeleilla (joka toisen tahdin ykkösiä)
  • Leikitään Laiva on lastattu-peliä iloisilla asioilla. “Laiva on lastattu iloisilla asioilla”. Jokainen voi pallon saatuaan kertoa jonkun asian/tavaran/tekemisen, josta tulee iloiseksi.

219 Kasteen kirkas vesi on

Kuuntele Kasteen kirkas vesi on -virsi:

Pieni virsitieto

Tämä kastevirsi on Anna-Maija Raittilan (1928-2012) käsialaa. Runoilijan tavoitteena oli tuoda kasteen merkitys esiin mahdollisimman yksinkertaisesti. Siinä puhutaan siitä, kuinka voimme joka aamu kasteen lahjan turvin aloittaa elämämme kuin puhtaalta pöydältä.
Selkeä, helposti laulettava sävelmä, joka on monessa muussakin virressä, on peräisin Böömistä, Tsekinmaasta, 1500-luvulta.

Jeesus itse otti myös kasteen ja kehotti opetuslapsiaan kastamaan seuraajiaan Isän, Pojan, ja Pyhän hengen nimeen. Kasteessa saadaan lahjaksi ja tueksi Pyhä Henki, ja tullaan jäseniksi kirkon suureen perheeseen. Kaste on vauvan ensimmäinen juhla, ja kasteen yhteydessä lapsen nimi ilmoitetaan usein ensimmäistä kertaa julkisesti. Jos lasta ei kasteta vauvana, voi kirkkoon liittyä myöhemminkin ja kastaa voidaan minkä ikäisenä tahansa.

Pohdittavaksi:

  • onko sinut kastettu?
  • missä ja milloin sinut on kastettu?
  • keitä kastejuhlassa oli paikalla?
  • ketkä ovat kummejasi?
  • oletko ollut mukana jonkun toisen kastejuhlassa?
  • mistä olet saanut nimesi, onko suvussasi muita samannimisiä?
  • tarkoittaako nimesi jotakin?


Tehtäväksi:

Tuodaan kouluun oma kastekuva/vauvakuva ja yritetään tunnistaa kuvista kuka kukin on.

332 Herraa hyvää kiittäkää

Kuuntele Herraa hyvää kiittäkää -virsi:

Pieni virsitieto

Ruotsalainen piispa Jesper Swedberg on kirjoittanut virren psalmin 150 pohjalta vuonna 1694. Virsi suomennettiin vuoden 1701 ns. Vanhaa virsikirjaa varten, ja aikojen kuluessa suomennosta ei ole kovinkaan paljon tarvinnut muutella.
A-sävelmän juuret ovat Saksassa; se pohjautuu Heinrich Albertin laulusävelmään. Tästä muokkautui ruotsalainen toisinto; a-sävelmä. Virren b- sävelmä on taas toisinto eli mukaelma tästä a-sävelmästä! Sen ovat tehneet ja laulaneet suomalaiset.
Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa: Arvokas ja ainutlaatuinen elämä, Eettisyyteen kasvaminen, Raamattu

Pohdittavaksi:

  • Milloin sanot kiitos? Millaisissa tilanteissa?
  • Miksi on tärkeää kiittää?
  • Milloin sinulle on sanottu kiitos?
  • Milloin sinua ei ole muistettu kiittää?
  • Mitä tarkoittaa sana kiitollinen? Miten sitä kuvailisi?
  • Mistä asiasta sinä voisit olla tai luokka voisi olla kiitollinen?


Tehtäväksi:

  • Tämä melodia sopii hyvin opeteltavaksi kaikulauluna. Opettaja/kanttori/muu esilaulaja/joku, joka osaa virren etukäteen, voi laulaa yhden säkeen eteen, jonka muut toistavat. “Herraa hyvää kiittäkää –Herraa hyvää kiittäkää, iloiten ylistäkää – iloiten ylistäkää…”
  • Haetaan virren rytmiä myös jaloilla. Voidaan kävellä piirissä ja toistaa virttä edelleen kaikuna. Sama laulaen. Voidaan tehdä jono ja ottaa edessä olevan olkapäistä kiinni. Päätetään kummalla jalalla lähdetään liikkeelle, ja edetään jonossa virttä rytmikkäästi kulkien sekä lausuen
    tai laulaen.
  • Rytmitaputus: taputetaan pöytään kaksi kertaa neljäsosarytmissä + kädet yhteen kerran/tahti.
    Her – raa hy – vää/ kiit – tä – kää/
    pöytä – pöytä kädet / pöytä – pöytä kädet …… jne.
  • Verrataan nykyistä tekstiä vuoden 1701 Vanhan virsikirjan tekstiin:
    1. Herraa hyvää kiittäkäät, iloisest´ylistäkäät. Luodut kaikki laulakaat, pyhät pyhäs´pauhatkaat.
    tai säkeistö 3:
    3. Kiitos tuokaat Jumalall´ , mielell kielell´ hartahall´, harpuill´, huiluill´, kanteleill´, kulkuill´,
    trummuill´. symbaleill´.
  • Mikä on psalttari? Mitäköhän löytyy googlettamalla sana psalttari?
  • Jakakaa luokka neljään ryhmään. Ryhmille jaetaan omat säkeistöt, ja kukin ryhmä kehittelee säkeistöönsä sitä kuvaavan liikekielen/patsaan.

341 Kiitos sulle, Jumalani

Kuuntele Kiitos sulle, Jumalani -virsi:

Pieni virsitieto

Virren on kirjoittanut ruotsalainen pelastusarmeijan upseeri August Storm. Hänen iloisuutensa ja valoisuutensa säilyivät läpi elämän vaikeasta selkäsairaudesta huolimatta. Tämä myönteinen asenne välittyy virren sanoissakin.
Virren b-sävelmä on kuulunut virteen alun alkaen eli vuodesta 1900, jolloin laulu liitettiin kokoelmaan Hengellisiä lauluja ja virsiä. Sävel on amerikkalaisen G.C. Stebbinsin. Virsi on monikäyttöinen. Sitä käytetään yhtä lailla niin hautajaisissa kuin syntymäpäivilläkin.

Pohdittavaksi:

  • mistä kaikesta voi kiittää
  • mistä asioista voi olla vaikea kiittää
  • mistä on helppo kiittää
  • milloin viimeksi sanoit: kiitos
  • kuinka usein sanot: ole hyvä!
  • mitä on kiitollisuus


Tehtäväksi:

  • Kuinka monella kielellä osaatte sanoa: Kiitos!
  • Jokainen voi listata asioita, joista voi olla kiitollinen
  • Tehkää virren neljättä säkeistöä mukaillen kukkataulu: jokainen saa tehdä omanlaisensa kukan, jonka taakse voi kirjoittaa oman kiitosaiheensa. Kukka liimataan yhteiseen paperiin/niitylle. Kiitosaiheet voivat olla myös näkyvillä.
  • Esimerkiksi tulevaa pääsiäisjumalanpalvelusta/kevätkirkkoa varten voitte listata joitakin kiitosaiheita myöhemmin liitettäväksi rukoukseen. Näitä voi tehdä myös myöhemmin keväällä.

395 Jo ennen syntymääni

Kuuntele Jo ennen syntymääni -virsi:

Pieni virsitieto

Virren melodia on peräisin 1600-luvulta saakka. Sama sävelmä löytyy virsikirjastamme useasta virrestä, mm. virrestä 60, jonka teksti liittyy palmusunnuntaihin. Virren 395 sanat on tehnyt virsirunoilija Niilo Rauhala vuonna 1984. Virsiteksti pohjautuu usein kastetilaisuuksissa luettavaan psalmiin 139.

14 Minä olen ihme, suuri ihme,
ja kiitän sinua siitä.
Ihmeellisiä ovat sinun tekosi,
minä tiedän sen.
15 Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä,
muotoni kuin syvällä maan alla,
mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.
16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani,
sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu.
Ennen kuin olin elänyt päivääkään,
olivat kaikki päiväni jo luodut.
(psalmi 139:14-16)

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Luottamus ja turvallisuus
  • Arvokas ja ainutlaatuinen elämä
  • Luterilaisen kirkon elämä

 

Tehtäväksi:

  • Kirjoita taululle syntymäpäiväsankarin tai nimipäiväsankarin nimi kirjaimet allekkain; esim.
    A
    N
    T
    T
    I
    Oppilaat voivat käydä kirjoittamassa mukavia asioita Antista; tietyn kirjaimen perään samalla kirjaimella alkavia asioita.
    Esim. I iloinen, T topakka tai mitä lapset nyt keksivätkin.
  • Kirjoitetaan päivänsankarin nimikirjaimet allekkain.
    Kukin miettii ominaisuuksia tai käsitteitä, jotka sopivat päivänsankariin ja täydennetään nimeä ristisanatehtävän tapaan.
    Esim.
    m u k a v A
    N o k k e l a
    k i T a r a
    T e r ä v ä
    t a I t a v a
  • Toive-leikki:
    Kukin oppilas nousee seisomaan, sanoo etunimensä ja toivoo sankarille lahjaksi jotain oman nimensä etukirjaimella alkavaa:
    Nimeni on Antti ja toivon sinulle lahjaksi aurinkoa!Tästä voidaan tehdä myös: Seuraava oppilas toistaa mitä edellinen on sanonut ja kertoo oman nimensä ja toivotuksensa:
    Antti toivoo sinulle aurinkoa. Minä olen Mikko ja toivon sinulle makarooneja.Pitkää ketjua on parasta tehdä yhteistyönä eteenpäin!
  • Kuka se oli?
    Päivänsankari istuu tuolilla selin luokkaan. Muut oppilaat sanovat vuoron perään onnentoivotuksensa muuttaen mahdollisemman paljon ääntä. Päivänsankari yrittää tunnistaa onnittelijan.
  • Taiteilijakaruselli
    Päivänsankari istuu luokan keskellä olevalle tuolille. Muut istuvat lattialle hänen ympärilleen ja alkavat piirtää muotokuvaa. Opettaja keskeyttää piirtämisen laittamalla musiikkia soimaan, jolloin piirtäjät lähtevät liikkumaan päivänsankarin ympärillä. Kun musiikki loppuu piirtäjät jatkavat muotokuvan tekemistä sen kuvan kohdalla jossa sattuvat olemaan. Tätä tehdään muutama kierros. Lopulta kuvat laitetaan hyvin esille ja niitä katsotaan yhdessä. Päivänsankari saa kuvat itselleen.
  • Kastekuva
    Oppilaat tuovat kouluun kaste/vauvakuvan. Niitä katsellaan ja yritetään arvata kuka on kuka. Muistetaan, että jokainen vauva on kaunis ja omanlaisensa, arvokas ihminen.
  • Leikitään kastejuhlaa!
    Valitaan vanhemmat, kummit, pappi, isovanhemmat, muut sukulaiset.
    Mietitään nimi. Mitä nukkevauvalle päälle? Mitä osioita kasteessa on?
  • Tehkää kastekortti/syntymäpäiväkortti.
    Liimatkaa valkoinen, pieni kakkupaperi korttipohjalle ja kakkupaperin päälle pieni lasinappi. Kirjoittakaa paperilapulle oma nimi sekä joko kastepäivä tai syntymäpäivä.
  • Tehdään retki kirkkoon kirkon esineistön äärelle. Pyydetään seurakunnan työntekijää esittelemään kastemaljaa, ehtoollisvälineitä; ylipäätään kirkkotilaa. Tutustutaan myös soittimiin.

447 Kristus, valo maailman

Kuuntele Kristus, valo maailman -virsi:

Pieni virsitieto

Englantilainen Fred Pratt Green (1903-2000) kirjoitti tekstin “Christ is the world’s light” vuonna 1969 Englannin metodistien virsikirjan lisävihkoa varten. Greenin vaikutus englanninkieliseen virsirunouteen 1960-luvun lopun jälkeen on ehkä suurempi kuin kenenkään toisen.
Suomenkielisen tekstin kirjoitti Niilo Rauhala vuonna 1976. Vuoden 1986 virsikirjaan toivottiin sävelmäksi jouluvirren 17 melodiaa ja Rauhala muokkasi alkuperäistä runoa sen runomittaan. Keskiaikaisen virsimelodian säveltäjää ei tiedetä, mutta se on kirjoitettu talteen Böömissä 1531.
Kolme ensimmäistä säkeistöä pohjautuvat Jeesuksen sanoihin, jotka löytyvät Johanneksen evankeliumista. ”Minä olen maailman valo.” – ”Minä jätän teille rauhan.” – ”Minä olen elämän leipä.”

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Raamatun kertomuksia ja opetuksia
  • Luterilaisen kirkon elämä
  • Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma

Pohdittavaksi:

  • Onko sinusta vaikeaa pyytää anteeksi? Entä antaa anteeksi?
  • Miltä sovinto tuntuu?


Tekemistä:

  • Etsitään Johanneksen evankeliumista Jeesuksen "minä olen"- alkavia lauseita, joihin virressä viitataan. Kirjoitetaan tai piirretään kuvaavat sanat vihkoon. Etsittävät raamatun kohdat:
    Joh. 6:35 (elämän leipä)
    Joh. 8:12 (maailman valo)
    Joh. 10:11 (hyvä paimen)
    Joh. 14:6 (tie, totuus ja elämä)
    Joh. 15:5 (viinipuu)
  • Keksitään rytmisoitinsäestys, jossa olisi keskiaikaista tunnelmaa. Säestyksessä toimivat hyvin esimerkiksi tamburiini, erilaiset lattiarummut ja triangeli. Nokkahuiluilla voidaan keksiä oma alkusoitto käyttäen ääniä f, g, a ja c.

462 Soi kunniaksi, Luojan

Kuuntele Soi kunniaksi, Luojan -virsi:

Pieni virsitieto

Virren säveltäjä Jean Sibelius syntyi Hämeenlinnassa 8.12.1865. Hän aloitti musiikkiopintonsa jo varsin nuorena; ensin pianonsoiton viisivuotiaana ja sävelsi ensimmäisen kappaleensa 9-vuotiaana. Hänen varsinaiseksi pääsoittimekseen vaihtui kuitenkin teini-iässä viulu.

Sibelius opiskeli musiikkia ensin Suomessa, ja sitten ulkomailla, mm. Saksassa ja Itävallassa. Hän on edelleenkin maailmalla tunnetuin suomalainen säveltäjä. Sibelius julkaisi viimeiset uudet sävellyksensä noin 60-vuotiaana; ja kuoli vuonna 1957, 91-vuotiaana.

Virsi 462 on alun perin sävelletty vuonna 1897 Helsingin yliopiston promootiojuhlallisuuksiin. Sibelius ei siis oikeastaan tarkoittanut sitä virreksi vaan se oli kuorolaulu. Aikaa myöten siitä on kuitenkin tullut yksi Sibeliuksen suosituimpia yhteislauluja.

Soi kunniaksi Luojan liittyy sanoituksessaan vuodenaikoihin, ja erityisesti kesään. Siinä kerrotaan, kuka on luonut maailman ja säätää vuoden kiertokulkua. Virressä käytetään Jumalasta nimeä Luoja erityisesti tuomaan esille sitä, kuinka kaikki elämässämme on lahjaa häneltä.

Virren kirjoittajista professori Aukusti Waldemar Koskimies (1856-1929) oli tunnettu koulumies, tutkija ja runoilija, normaalilyseon suomen kielen yliopettaja. Kolmannen säkeistön kirjoittaja Ilta Koskimies (1879-1958) oli hänen vaimonsa.

Pohdittavaksi:

  • Mitä työtä haluaisit tehdä isona? Miksi?
  • Mitä tarkoittaa palveleminen?
  • Mikä on lasten työtä?
  • Voiko toisen auttaminen ja palveleminen olla hauskaa?
  • Mitä kaikkea ihminen voi säätää ja ohjata? (”Hän säät ja ilmat säätää…”)

472 Nyt silmäin alla Jeesuksen

Pieni virsitieto

Virttä lauletaan useimmiten ruokarukouksena. Ensimmäinen säkeistö lauletaan ennen ruokailua ja toinen säkeistö lauletaan ruokailun päätteeksi. Virren 472 a-melodia on ranskalainen. Sanat on vanhasta pohjoismaisesta ruokarukouksesta suomentanut Ilta Koskimies. Samoilla sanoilla löytyy virsikirjasta myös toinen melodia 472b.

Pohdittavaksi:

  • mistä ruoasta pidät? mitkä ovat lempiruokiasi?
  • mistä ruoasta pidät jouluna? pääsiäisenä?
    miksi on tärkeää miettiä myös ruoan terveellisyyttä?
  • miksi ruoasta kiitetään?
  • miettikää yhdessä, kuinka ruokaa riittäisi maapallolla kaikille

Tehtäväksi:

  • Musiikkivinkki: Oppilaat saavat vuorotellen improvisoida kahdeksan tahdin mittaisen välisoiton kellopelillä tai nokkahuilulla. Jos opettaja soittaa laulua F-duurissa, improvisoinnissa käytettävät sävelet ovat: F, A, H, D ja E.
  • Eri melodiat: Virren sanoja voi opetella laulamalla laulua myös eri melodioilla. Esimerkiksi: Saku Sammakon melodialla tai Muumilaakson alkutunnussävelmällä.
  • Virsien salakirjoitus: Salakirjoituksessa virren alkusäkeitä muutetaan jollekin salakirjoitukselle. Niitä voivat olla: kontinkieli, muut keksityt kielet, tietyt kirjaimet muutetaan x:ksi tai joksikin merkeiksi, joillekin sanoille keksitään synonyymit jne. Salakirjoituksia voidaan tehdä ryhmissä.
    Ryhmät arvailevat toistensa salakirjoituksista mistä virsistä on kyse.
  • Kuunteluvinkki: Kuunnelkaa (ja katsokaa video) eräästä ruokarukouksesta Idän ihmeet – Jeesus, siunaa nämä lihapullat (Youtube-video)

Päivänavaus:

”Mitä sanot kun lähdet ruokapöydästä? ”Kiitos!” Miksi sanot niin? Mistä kiität silloin? Hyvästä ruoasta tai ruoasta ylipäätään; vaikka se ei olisi mielestäsi niin hyvääkään. Kiität myös ruoantekijää; hän on ajatellut sinua ja käyttänyt aikaansa tehdäkseen ruokaa. Ilman ravintoa ei voi elää. Ruoan ja juoman lisäksi tarvitsemme lämpöä ja turvaa; vaatteet ja kodin. Tarvitsemme myös hoivaa ja läheisyyttä; muita ihmisiä. Ruoka on kuitenkin ensimmäinen elinehto. Kaikilla ei ole riittävästi ruokaa ja joillakin sitä on taas yllin kyllin. Virressä 472 lauletaan: Sä Herra kaikki
ravitset, siis siunaa pöydän antimet. Siunaamisen pyytämisellä pyydämme samalla, että ruokaa riittäisi kaikille. Se on meille myös muistutus siitä, että muistamme kiittää ruoasta.
Kerran Jeesuksen luona oli niin paljon ihmisiä, että ruoka loppui kesken. Pienellä pojalla oli mukanaan repussa viisi leipää ja kaksi kalaa. Jeesuksen ihmeellisellä siunauksella nuo pienen pojan eväät riittivät kaikille. Tämä Jeesuksen antama Elämän leipä ei lopu keneltäkään kesken.
Loruttelemme ja teemme kaikuna:
Pieni leipä -laitetaan sormella ”leipä” toiselle kämmenelle
oli kädessä Jeesuksen.
Pieni leipä
sai kokea siunauksen. -siunataan leipä toisella kädellä
Pieni leipä
riitti kaikille. -jaetaan leipää; käsi tekee kaarroksen

Taivaan Isän -nostetaan käsi ylös
lapsille. -tehdään lapsi-tukiviittoma (paina kämmenelläsi alaspäin kuin taputtaisit lapsen päätä; muutaman kerran)
Elämän leipä -”murretaan” leipää
on lahja Jeesuksen. -etusormella näytetään ylhäältä sydämeen
Elämän leipä -”murretaan” leipää
tuo meille siunauksen. -kädet siunausasentoon
Elämän leipä -”murretaan” leipää
riittää kaikille -jaetaan leipää
Taivaan Isän -nostetaan käsi ylös
lapsille. -tehdään lapsi-tukiviittoma

(loru: Kristiina Larjava)
Lauletaan virsi 472 (a-sävelmällä).
teksti: Mari Torri-Tuominen

Päivänavaus:

”Nam! Ranskiksia. Usein esimerkiksi jouluruokien jälkeen monessa perheessä maistuu ihan toisenlainen ruoka. Ranskiksia ja hampurilaista saattaa tulla ikävä, kun ensin kotona on monta päivää valmisteltu jouluruokia ja sitten vähintään yhtä monta päivää syöty laatikoita, kinkkua ja rosollia. Mutta eivät ranskiksetkaan pakastepussissa synny. Niilläkin on oma tarinansa.

Syksyllä maanviljelijä valitsee vuoden perunasadostaan siemenperunat. Ne hän laittaa odottamaan läpi pimeän talven. Keväällä, kun ulkona valo alkaa lisääntyä perunat alkavat kasvattaa ituja. Maanviljelijä tarkastelee vuoroin perunoiden ituja ja käyskentelee vuoroin pellon laidalla ja odottaa lumien sulamista. Sitten, kun maa on riittävästi sulanut ja multa sopivasti alkanut lämmetä kevätauringossa, on aika istuttaa peruna. Kellarista hän hakee siemenperunat. Niissä on jo pitkät idut, valmiina tarttumaan kiinni multaan ja kasvattamaan vartta ja uutta perunaa. Peltoon hän kaivaa perunalle vaon ja pudottelee perunat sopivan välimatkan päähän toisistaan. Sillä ei ole väliä miten päin pottu maahan putoaa, se osaa kyllä kasvattaa vartta ylös maan pinnalle ja perunanmukuloita alas multaan.

Sitten, kun perunat ovat maassa, ei maanviljelijä voi kuin odottaa, ja toivoa parasta. Luoja antaa vuoroin sadetta ja auringonpaistetta ja niistä maanviljelijä on iloinen. Pinnan alla, näkymättömissä, kasvavat perunan mukulat. Maanviljelijä ei näe, onko sato tänä vuonna hyvä vai huono. Hän suuntaa katseensa taivaalle ja toivoo parasta.

Syksyllä, koululaisten jo aloitettua uuden lukukauden, maanviljelijä nostaa perunan ylös maasta. Yksi perunanmukula on kasvattanut viisi uutta, toinen viisitoista. Uudet perunat kerätään talteen ja lähetetään jatkojalostukseen. Ne, joista tulee ranskalaisia, pestään, kuoritaan ja leikataan oikean kokoisiksi. Ranskisten näköisiksi. Kaupan pakastealtaasta ranskikset sitten päätyvät kotiuunin pellille ja lopulta lautaselle saakka. Vaan ketä pitäisi ruuasta kiittää? Entäpä, jo se menisi vaikkapa näin:

Kiitos keittäjälle, joka perunat paistoi. Kiitos autokuskille, joka perunat toi paistettavaksi.Kiitos kauppiaalle, joka perunat myi kuljetettavaksi. Kiitos tehtaan työntekijöille, jotka perunat valmisti myytäväksi. Kiitos maanviljelijälle, joka perunat kasvatti valmistettavaksi. Kiitos Luojalle, joka perunoille kasvun antoi.”

Lauletaan virsi 472a.

teksti: Satu Reinikainen

484 Totuuden Henki

Virsi Totuuden henki:

Pieni virsitieto

Virren on sanoittanut Sakari (Zacharias) Topelius ja suomentanut Martti Ruuth. Virren saksalainen sävel on vuodelta 1507. Totuuden Henki –sanat on tehty vuonna 1869. Topelius teki virren ”koulunuorisoa varten”. Runo on tehty antiikin säkeistömuotoon.  Virsi on sijoitettu nykyisen virsikirjan osastoon ”koulu ja opiskelu”, mutta se sopii kaikille laulettavaksi, elämäntilanteesta riippumatta.

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Arvokas ja ainutlaatuinen elämä
  • Eettisyyteen kasvaminen

Pohdittavaksi:

  • onko helppo puhua totta?
  • onko sinulle valehdeltu?
  • milloin on vaikea puhua totta?
  • mikä on valkoinen valhe?
  • mikä on juoruamista?
  • milloin on viisasta olla hiljaa?
  • Minulla on oikeus sanoa oma mielipiteeni!

Tehtäväksi:

  • Rikkinäinen virsi (periaatteella rikkinäinen puhelin): opettaja laittaa alkusäkeet kiertoon kuiskaamalla jollekin oppilaalle, joka taas kuiskaa kuulemansa eteenpäin. Viimeinen kertoo, mitä kuuli. Tästä on hyvä palata alkuperäiseen.
  • Kehorytmejä virteen,  taputuksia ja tömistyksiä:
    Esimerkiksi tömistys, tömistys, taputus/tahti:töm, töm, taputusTo    –          tuu – den /Tömistykset voi korvata esimerkiksi pulpetin kanteen tehtävillä läpsäytyksillä.* Jakakaa luokka neljään ryhmään. Ryhmät tekevät säkeistöihin kuvaavat liikkeet.* Etsikää virrestä kaikki verbit.* Etsikää virsikirjasta myös muut Topeliuksen virret.

 

Tietoa Topeliuksesta:

Zachris (Zacharias, Sakari) Topelius (syntyi 14.1.1818 Uusikaarlepyy – kuoli 12.3.1898 Sipoon Östersundom – nyk. Helsinki).

Topelius muistetaan monesta. Hän oli suomenruotsalainen kirjailija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori. Topelius kirjoitti ylioppilaaksi Oulusta vuonna 1833 ja valmistui tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1847. Topelius oli Helsingfors Tidningar -lehden toimittaja ja ajoi lehdessään itsenäisen mutta kaksikielisen Suomen aatetta. Ruotsinkielisestä taustastaan huolimatta Topelius osasi hyvin suomea.

Topelius oli yksi varhaisimmista suomalaisista romaanikirjailijoista. Topeliuksen historiallinen romaanisarja Fältskärns berättelser (suom. Välskärin kertomuksia) ilmestyi aluksi jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa. Topeliuksen historiallisissa romaaneissa korostuvat isänmaallisuus, uskonto ja sääty-yhteiskunta, joka toimiakseen vaatii yhteiskuntaluokkien toimimista sopusuhtaisessa yhteistyössä.

Topelius kirjoitti satoja runoja. Osa niistä elää edelleen laulujen teksteinä, esimerkiksi Kesäpäivä Kangasalla, Sylvian joululaulu ja Varpunen jouluaamuna. Topelius kirjoitti myös opettavaisia ja hyvin suosittuja lastensatuja, kuten ”Koivu ja tähti”, “Adalminan helmi” ja “Sampo Lappalainen”. Topeliusta on kutsuttukin ”satusedäksi”. Topelius laati Suomen kansakouluissa vuosikymmenien ajan oppikirjoina käytetyt Luonnon  kirjan ja Maamme kirjan. Topelius osallistui myös virsikirjojen tekoon. Hän oli mukana virsikirjakomiteoissa, jotka valmistelivat materiaalia ruotsinkieliseen virsikirjaan. Osa virsistä suomennettiin suomenkieliseen kirjaan.

Päivänavaus:

Tässä virressä pyydämme Jumalalta ”johda sinä meitä…työtämme ohjaa, meitä älä heitä, tietomme siunaa”. Kun kuljemme yhdessä Jumalan johdattamina, pyrimme puhumaan hyviä sanoja pahojen sijasta.

Erva Niittyvuopio: Sammakonkieli (kirjasta Junnupostilla – tyttöjen ja poikien kirkkovuosi. PTK 2010.):

Ennen vanhaan Lapin tuntureilla ja jokilaaksoissa kokoonnuttiin tulen äärelle kuuntelemaan vanhempien ihmisten tarinointia. Saamelainen tarina kertoo karhusta, sudesta ja tunturisopulista, jotka päättivät pitää pienen kilpailun. He päättivät kilpailla siitä, kuka heistä saisi ensimmäiseksi poron kaadettua jousipyssyllä. Sammakko istui lammen rannalla ja kuunteli eläinten jutustelua. Hänestä kilpailu kuulosti mukavalta ja niinpä hän kysyi mahdollisuutta osallistua kilpailuun. Eläimet eivät halunneet sammakkoa kilpailuun mukaan, koska sammakko oli heistä ruma ja inhottava eläin. Pettynyt ja kiukkuinen sammakko jäi lammen rannalle seuraamaan kilpailua.


Koska tunturisopuli oli kaikista pienin, se sai luvan aloittaa. Se viritti pienen jousipyssynsä ja odotti pienen kiven takana, milloin saisi osoittaa taitonsa. Pian ohi kulkikin poro ja niin tunturisopuli ampui nuolensa. Se osui aivan poron varpaiden väliin. Poro jatkoi matkaansa, mutta tunturisopulin ampuma nuoli jäi poron takakoparaan muistoksi. Vielä tänäkin päivänä poron takajalassa on pieni piikki, jota kutsutaan sopulin nuoleksi.


Seuraavaksi susi sai kokeilla onneaan. Suurena petoeläimenä se saikin odotella kauan. Viimein tuuli kääntyi niin, että susi haistoi porot, mutta ne eivät haistaneet sutta. Susi kiristi jousensa ja ampui. Nuoli osui poron paistiin, siis pakaraan. Sudenkaan nuoli ei kaatanut poroa. Siitä jäi vain muisto poron paistiin. Suden nuolesta jäi merkki, joka löytyy jokaisesta porosta tänäänkin.


Karhu, metsän valtias, oli jo varma voitostaan. Laiskana eläimenä se makasi tunturin laella jousipyssy viritettynä ja odotti. Porolauma laidunsi tunturilla ja pian tunturin laen yli kurkistikin poron pää. Karhu ampui ja hänen nuolensa osui poron silmien väliin, mutta poro vain jatkoi syömistään. Karhunkaan nuoli ei onnistunut kaatamaan poroa. Muistoksi jäi vain ihan pieni kuoppa poron silmien väliin. Se löytyy jokaisesta porosta vielä tänäänkin.


Kiukkuinen sammakko, joka seurasi kilpailua, oli onnellinen eläinten epäonnesta. Sammakko sylkäisi tyytyväisenä olan yli ja samalla kun se sylkäisi, sen kieli irtosi. Kieli lensi suoraan poron sydämeen ja poro kellahti  kuolleena maahan. Poron sydämessä on pieni, todella pieni luu, jota kutsutaan sammakon kieleksi. Sinne se jäi muistoksi. Se muistuttaa meitä siitä kuinka pahat sanat satuttavat ja jäävät sydämeen pitkäksi aikaa.


Jotta emme kantaisi poron lailla sammakon kieltä ikuisesti mukanamme, on tärkeää muistaa pyytää anteeksi. Anteeksi antaminen ja anteeksi saaminen ovat Jumalan suurta lahjaa meille. Niitä lahjoja voimme tuhlata runsaasti.”

488 Jeesus, sinä itsekin

Jeesus, sinä itsekin -virsi:

Pieni virsitieto

Virsi on Anna-Mari Kaskisen sanoittama. Virsikirjakomitea pyysi häneltä kouluvirttä alakoululaisille vuoden 1986 virsikirjaan.

Taneli Kuusiston tekemä virsimelodia on ollut olemassa jo aiemmin. Sävelmä on julkaistu toisen virren yhteydessä Pyhäkoululauluja –kirjassa jo 1950 –luvulla.

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa: 

  • Luottamus ja turvallisuus
  • Eettisyyteen kasvaminen

Pohdittavaksi:

  • Tuntuuko sinusta, että tunnet hyvin luokkalaisesi? Tehkää vaikka fiilismittari 0-10 jonona luokan päästä päähän.
  • Muistatko vielä, miltä tuntui olla ensimmäisellä luokalla? Entä nyt?
  • Miten luokkaan ja kouluun voi luoda hyvää tunnelmaa?

Tehtäväksi:

  • Tehkää erilaisia jonoja: iän mukaan tammikuussa syntyneistä joulukuuhun, kenellä on eniten värejä vaatteissa, nimen alkukirjaimen mukaan, hiusten pituuden mukaan.
  • Tehkää luokan säännöt yhdessä koko luokan kanssa.
  • Kokeilkaa, mitä tapahtuu, jos sanotte ekaluokkalaisille viikon ajan “Moi”.
  • Taidetta: Luokka voi kolmen hengen ryhmissä tai pareittain valita itselleen virrestä tärkeän lauseen ja tehdä siitä banderollin / julisteen (esim. Pienikin on tärkeä tai Yhdessä me kasvamme).

492 Ystävä sä lapsien

Ystävä sä lapsien -virsi:

Pieni virsitieto

Virren neljä ensimmäistä säettä (riviä) ovat alun perin ruotsalaisesta runosta Gud som haver barnen kär. Tämä teksti sisältyi lastenkirjaan Barna-Bok, joka annettiin Ruotsin kruununprinssille ja tämän isälle prinssin 2 –vuotispäivänä 1780. Kruununprinssistä tuli myöhemmin kuningas Kustaa IV Adolf.

Suomen virsikirjassa olevan virren toisen säkeistön on kirjoittanut Siri Dahlquist. Sekä ensimmäisen että toisen säkeistön suomensi Lauri Pohjanpää. Kolmannen säkeistön on tehnyt virsikirjakomitea 1930 –luvulla. Suomessa virsi tuli vuoden 1938 virsikirjaan. Virsi on alkuperäisessä muodossaan myös Ruotsin virsikirjassa.

Virren on säveltänyt Skaran tuomiokirkon urkuri ja koulun musiikinopettaja Ivar Wideen Ruotsista vuonna 1919.

 

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Luottamus ja turvallisuus
  • Arvokas ja ainutlaatuinen elämä
  • Raamatun kertomuksia ja opetuksia
  • Luterilaisen kirkon elämä

Pohdittavaksi:

  • Millainen on hyvä ystävä?
  • Tutustukaa Raamatussa olevaan Kultaiseen sääntöön (Matt. 7:12) ja pohtikaa, mitä ohjeita se antaa ystävyyteen.

Tekemistä:

  • Piirretään oma kuva ja kirjoitetaan siihen mukavia ja kivoja asioita itsestä (tai hyvästä ystävästä). Esimerkiksi näin alkaen:
    Jaloillani minä (osaan juosta, pelata jääpalloa, kävelyttää koiraa…)
    Käsilläni minä (leivon, piirrän, soitan nokkahuilua…)
    Suullani minä….
    Silmilläni minä…
    Korvillani minä….

494 Luoja enkeleineen

Luoja enkeleineen -virsi:

Pieni virsitieto

Sanoitus on saksalaisen papin Wilhelm Heyn kirjoittama, joka kertoo varsinaisesti enkeleiden sijaan taivaan Isästä (alkuperäinen nimi Aus dem Himmel ferne). Hey viihtyi lasten parissa ja julkaisi lapsia varten kaksi kuvitettua kokoelmaa. Jälkimmäiseen niistä vuonna 1837 sisältyi myös hengellinen lastenlaulu Luoja enkeleineen. Anna-Maija Raittilan sepittämä 4. säkeistö Jeesuksesta lisättiin virsikirjan lisävihkoon 1963.

Virrellä on suomalainen sävelmä. Sen tekijä L. J. G. (Gösta) Stråhle (1894- 1965) toimi urkurina Raahessa ja vuodesta 1922 Vaasassa. Laulunopettajana hän oli useissa kouluissa. Luoja enkeleineen on ainoa hänen sävelmänsä virsikirjassa.

 

Päivänavaus

Tietoa enkeleistä

Olet ehkä nähnyt taulun, jossa kaksi lasta kulkee vaarallisen näköistä siltaa pitkin virran ylitse tai leikkii hyvin lähellä jyrkänteen reunaa. Molemmissa kuvissa on kolmaskin hahmo, suuri ja kaunis siivekäs olento, jota olemme tottuneet kutsumaan enkeliksi. Enkeli – mitä siitä sanasta tulee mieleen? Ehkä jotain sellaista, kuin suojelusenkeli, siivekäs olento, kirkas, näkymätön, viestin tuoja jne. 

Enkelit tunnetaan kristinuskon lisäksi mm. juutalaisuudessa ja islamilaisuudessa. Jo muinaisessa antiikin kreikassa tunnettiin ajatus jumalten lähettämästä hengestä, joka suojelee ihmistä. Raamatussa, vanhassa testamentissa puhutaan valtakuntia suojelevista enkeliruhtinaista ja kirjoitetaan enkeleistä, jotka suojelevat ihmistä. Enkeli on siis aika vanha juttu.

Mutta mistä tunnistaa enkelin? No hyvistä teoista tietenkin.

Enkeleitä ajatellaan olevan hyvin monenlaisia. Raamattu ja Koraani puhuvat joistakin enkeleistä nimeltä. Tällaisia ovat Mikael, joka on saanut oman päivänsä meidänkin kalenteriimme ja Gabriel. Muita nimeltä tunnettuja ovat Rafael ja Uriel. Joidenkin enkelien tehtävänä on vain ylistää Jumalaa, mutta ihmisiä kaikkein lähimpänä ovat suojelusenkelit. Sellaiset, joka siinä aluksi mainitsemassani taulussakin kuvataan. Suojelusenkelin tehtävä on tietenkin suojella ja auttaa, tehdä ihmisille hyvää. Mietin, että voisinko minä tehdä enkelin tekoja, tai voisitko sinä. Jos meistä ihmisitä jokainen tekisi vaikkapa vain yhdenkin enkeliteon päivässä, niin niistä kertyisi aikamoinen auttamistekojen määrä. Kiva ja hyvä teko voi olla ihan pienikin, oven avaaminen toiselle, välitunnilla sivuun jääneen kaverin pyytäminen mukaan leikkiin, äidin tai isän auttaminen kotitöissä ihan muuten vain.”

 

Päivänavaus

Osallistava kehokertomus

Valmistautuminen: Tätä toteutusta varten opettaja tarvitsee itselleen parin luokan tai salin eteen. Keskusradiosta pidettynä virsi voi soida taustalla ja aamunavauksen pitäjä kertoo rauhallisella äänellä mitä missäkin kohdassa tehdään.

Pyydä aluksi jokaista ottamaan itselleen pari. Pareittain päätetään, kumpi kertoo ensin. Se, kenelle kerrotaan, kääntää selkänsä kertojalle. Opettaja toimii oman parinsa kanssa edessä mallina ja joko lukee virren sanoja tai virsi voidaan kuunnella nauhalta ja tehdä samalla.

 

1.säk. Luoja enkeleineen hoivaa maailmaa, Piirrä kämmenellä kevyesti painamalla selän yläosaan siivet.
kaikki lapset tuntee, meitä rakastaa. Jätä kädet olkapäille hetkeksi.
2.säk. Taivaan isä meille leivän lahjoittaa. Vedä molemmilla kämmensyrjillä samanaikaisesti olkapäiltä alas keskelle selkää (muodostuu leipä).
Vaaroissa hän suojaa, pelon karkoittaa. Piirrä kämmenellä kevyesti painamalla selän yläosaan siivet.
3.säk. Rukoukset kuulee, niihin vastaa hän, Pidä käsiä olkapäillä.
ohjaa askeleemme halki elämän. Painele kämmenellä selkää alhaalta ylös, kuin kävelisit.
4.säk. Taivaan Isä tuntee huolet kaikkien, antoi Silitä selkää lempeästi molemmin puolin.
auttajaksi rakkaan Jeesuksen. Piirrä sormella risti selän keskelle.

Päivänavaustekstit: Satu Reinikainen

495 Taivaan Isä, nostit minut

Taivaan Isä, nostit minut -virsi:

Pieni virsitieto

Virsi on ruotsalainen niin melodialtaan kuin sanoiltaankin. Jakob Thimoteus Jacobsson teki laulun oman poikansa kastetilaisuuteen. Suomennosta on uudistettu useaan kertaan. Ensimmäisen kerran virsi suomennettiin evankelisen liikkeen laulukirjaan Siionin kanteleeseen. Nykyisen version on tehnyt Jaakko Haavio vuoden 1963 virsikirjan lisävihkoon.

Kasteaiheen lisäksi virsi on kolminaisuusvirsi: ensimmäisessä säkeistössä puhutaan taivaan Isälle, toisessa Vapahtajalle Jeesukselle, ja kolmas säkeistö kertoo Pyhästä Hengestä, joka on annettu meille oppaaksi, auttajaksi ja turvaksi.

501 Kuule, Isä taivaan

Kuule, Isä taivaan -virsi:

Pieni virsitieto

Virren sävelmän on tehnyt eteläafrikkalainen opettaja Enoch Sontonga (1860 – 1904). Virsisävelmä on osa laajempaa sävelmää, jolla eteläisen Afrikan alkuperäiskansat ovat laulaneet vapautuslaulua. Tuosta sävelmästä on tullut Etelä-Afrikan tasavallan kansallislaulu.

Sanoittaja Jaakko Löytty (s. 1955) on suomalaisen gospelmusiikin edustajia. Hän vietti lapsuutensa Namibiassa perheen ollessa siellä lähetystyössä. Myöhemmin Jaakko Löytty oli lähetystyössä Senegalissa yhdessä vaimonsa kanssa.

Virressä pyydetään siunausta koko maailmalle, jokainen maanosa erikseen mainiten.

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa: 

  • Luterilaisen kirkon elämä
  • Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma
  • Eettisyyteen kasvaminen

Pohdittavaksi:

  • Kuinka montaa kieltä koulunne tai luokkanne oppilaat osaavat?
  • Missä maanosissa luokkalaiset ovat käyneet? Entä opettaja?

Tekemistä:

  • Katsokaa kartalta/karttapallosta missä eri maanosat sijaitsevat.
  • Leikkikää hedelmäsalaattia maanosien nimillä: ”hedelminä” Eurooppa, Afrikka, Aasia, Amerikka, Australia. Kaikki vaihtavat paikkaa kun huudetaan ”Maanosat”
  • Laulakaa virttä yhdistämällä siihen yksinkertaisen kehorytmin. Yhdessä tahdissa toistuu aina kaksi jalkatömistystä ja yksi käsien taputus: jalka, jalka, kädet yhteen (toki tämän voi myös tehdä puolet nopeammin)
    Kuule,     Isä    taivaan  /        pyyn  –  tö        tää  /
    jalka       jalka      kädet         jalka     jalka    kädet
  • Kuunnelkaa ja katsokaa YouTubesta iloinen musiikkivideo virrestä 501. Videossa esiintyy mm. virren sanoittaja Jaakko Löytty.

502 Jeesus, meitä kosketa nyt

Jeesus, meitä kosketa nyt -virsi:

Pieni virsitieto

Virsi Anna-Mari Kaskisen sanoittama ja Pekka Simojoen säveltämä. Sen ensiesitys kuultiin Suomen Lähetysseuran 125-vuotisjuhlavuonna, kesällä 1984 varhaisnuorten jumalanpalvelukseksi tarkoitetussa “Meidän messussa”.

Meidän messu julkaistiin painettuna 1985 ja se tuli pian suosituksi perhekirkkona, koululaisjumalanpalveluksena ja leirikirkkona. Kaksi messun lauluista (virret 502 ja 503) päätyi myös vuoden 1986 virsikirjaan.

Jeesus, meitä kosketa nyt -laulu oli alunperin tehty messun siunauslauluksi.

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Eettisyyteen kasvaminen
  • Arvokas ja ainutlaatuinen elämä
  • Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma

Pohdittavaksi:

  • Miksi on tärkeää opetella toimimaan yhdessä, vaikka olemmekin erilaisia?
  • Milloin kaipaat tehdä asioita yhdessä toisten kanssa, milloin yksin?
  • Mitkä leikit tai pelit onnistuvat vain yhdessä muiden kanssa?

Tekemistä:

  • Lauletaan virttä 502 niin, että alkuosassa vain lauletaan ja kertosäkeeseen keksitään yhdessä taputukset (esim. tömistys, tömistys, taputus reisiin, taputus käsillä yhteen).

503 Taivaan Isä suojan antaa

Taivaan Isä suojan antaa -virsi:

Pieni virsitieto

Virren teksti on Anna-Mari Kaskisen ja sävel Pekka Simojoen. Virsi 503 oli alun perin saarnalauluna Meidän messu –nimisessä varhaisnuorille suunnatussa jumalanpalveluksessa.

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Luottamus ja turvallisuus
  • Eettisyyteen kasvaminen
  • Raamatun kertomuksia ja opetuksia

Pohdittavaksi:

  • Millainen isä on hyvä isä?
  • Mitä erilaisia nimiä/sanoja isästä käytetään?
  • Mitä erilaisia nimiä Jumalalla on?
  • Laskekaa kuinka monta eri asiaa Taivaan Isästä tässä virressä kerrotaan; mitä hän tekee tai millainen hän on.

Tehtäväksi:

  • Tässä virressä on paljon toimintaa kuvailevia asioita, tehkää virrestä pantomiimi/näytelmä.
  • Tämän virren teksti sopii myös hyvin räpättäväksi.

Päivänavaus

Tarvittavaa rekvisiittaa (joko oikeina esineinä tai tykiltä heijastettavina kuvina): linnunpönttö, kännykkä, kirkko

”Tiedätkö mikä tämä on? [esittele linnunpönttöä] Se on turvapaikka.

Meillä jokaisella on sellainen. Tämä tässä on linnun turvapaikka. Ainakin joku sellainen paikka, jossa voi kokea olonsa turvalliseksi, olla rauhassa, tehdä omia asioita, ajatella omia ajatuksia.

Meillä aikuisilla se paikka on monesti oma sänky, sohvannurkka tai oma koti ylipäänsä. Minun oma turvapaikkani on __________.

No, tämän te kaikki tiedätte [näytä kännykkää]. Joillekin kännykkä on turvapaikka.

Ainakin monien teistä vanhemmille tuo heidän teille antamansa kännykkä antaa jonkinlaista turvallisuuden tunnetta siitä, että he tietävät sen kautta missä te olette. Ja jos teillä on jokin huoli, niin saatte sillä kiinni juuri sen ihmisen, joka on teille se kaikkein turvallisin ihminen.

Meistä jokainen tarvitsee välillä erilaisia turvapaikkoja.

Oletko koskaan ajatellut, että kirkot [näytä kuva/pienoismalli] ovat eräänlaisia turvapaikkoja ja niitä on miljoonittain eripuolilla maailmaa. Ihmiset tulevat kirkkoihin etsimään huolenpitoa, turvaa ja joskus ihan oikeaa turvapaikkaakin. Teidän lähin kirkkonne on _______ ja olette sinne aina tervetulleita.

Entä oletko ajatellut, että Jumala on antanut meille myös mobiileja eli liikkuvia turvapalveluita, jotka kulkevat kanssamme, minne menemmekin?

Raamatussa on kertomuksia suojelusenkeleistä, jotka varjelevat ihmisiä erilaisilta vaaroilta. Näitä kertomuksia on monilla meidänkin aikamme ihmisillä.
Raamatussa kerrotaan myös enkeleistä, jotka ovat tuomassa ihmisille monenlaisia turvallisia ja iloa tuovia viestejä. He esimerkiksi kertovat Jeesuksen syntymästä tai Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Suojelusenkelit tai Jumala eivät lupaa kenellekään sellaista elämää, jossa ei koskaan sattuisi mitään ikävää. Vaikka Jumala ei lupaa helppoa elämää, hän silti lupaa kuulla rukouksemme, olla kanssamme joka päivä, lähettää poluillemme enkeleitä ja olla turvapaikkamme silloin kun häntä tarvitsemme.

Rakas Jumala, kiitos siitä, että olet kanssamme elämän pienissä ja suurissa asioissa.Auta meitä muistamaan, että meillä on sinussa turvapaikka. Muista niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat suojaa ja turvapaikkaa tämän maailman sotien ja myllerrysten keskellä.
Anna meidän olla jakamassa sinun turvaasi sitä tarvitseville. Jää meitä siunaamaan. Aamen.”

Teksti: Antti Siukonen

509 Herra, elämääni

Herra, elämääni -virsi:

Pieni virsitieto

Virren alkuperäistekstin kirjoittaja Gustav Lohmann (1876-1967) toimi pappina Saksassa. Nuortenlaulunsa Herra, elämääni hän kirjoitti vasta 1961, siis 85-vuotiaana.

Ranskalais-saksalainen Hans Puls (1914-1992) loi 60-luvulla paljon nuorisojumalanpalvelusten musiikkia, joka herätti runsasta huomiota. Hänen säveltämänään Herra, elämääni ilmestyi ensi kerran 1965. Nyt se on Saksassa niin evankelisen kuin katolisenkin kirkon virsikirjassa.

Niin tekstissä kuin myös Pulsin sävelmässä on sitä kansanlaulun yksinkertaisuutta, jota esimerkiksi Topelius piti virressä tavoiteltavana. Laulun suomennos sanoo paljon enemmän kuin alkuteksti. Laulun sanoitti Lohmannin laulun pohjalta vuonna 1966 silloinen Lauttasaaren nuorisopappi Juhani Forsberg, joka myös runoili virteen 3. ja 4. säkeistön. Anna-Maija Raittila uudisti tekstiä vuoden 1986 virsikirjaan.

  • Juutalaisessa synagogassa
  • Liika on liikaa
  • Jaakob-kertomus
  • Sehän oli vain huumoria

Päivänavaus

Virsi 509 sanat diaesityksenä (pdf)

  1. dia: virren otsikko
  2. dia: 1. säkeistö
  3. dia: 2. säkeistö
  4. dia: 3. säkeistö
  5. dia: 4. säkeistö
  6. dia: kuva “sovinto”

Oletko kuullut sanan lähimmäinen? Se tulee sanasta lähellä. Lähimmäinen on ihminen, joka on toisen ihmisen lähellä. On tärkeää, että jokaisen ihmisen lähellä olisi toinen ihminen. Sellaista toiselle ihmiselle osoitettua apua, jota ei tehdä palkkion toivossa, sanotaan joskus lähimmäisen teoksi. Puhutaan myös lähimmäisen rakkaudesta. Lähellä ei ole aina ihan helppo olla, eikä aina tule autettua toista, vaikka pitäisi. Joskus ei vain huomaa, että toinen tarvitsee apua, joskus on liian kiire pysähtyä auttamaan ja joskus ei vain huvita. Onneksi auttamistakin voi oppia, ihan niin kuin mitä tahansa muuta asiaa.

Muodostakaa 3-4 oppilaan ryhmiä, kuunnelkaa seuraavan virren sanoja ja jutelkaa niistä hetki ryhmissä. Kellon kilinä kertoo, että juttelu päättyy ja on aika kuunnella lisää ohjeita.

  1. Kuunnelkaa laulun ensimmäisen säkeistön sanat: ”Herra, elämääni valvo, etten harhaan vaeltaisi täällä ohi ihmisten.”
    Mitä tarkoittaa ihmisten ohi vaeltaminen? Oletko sinä vaeltanut jonkun toisen ihmisen ohitse?
  2. Kuuntele taas ensin sanat: ”Herra, auta aina, etten ketään paina, etten toisten taakkaa suuremmaksi tee.
    Minkälaisia taakkoja ihmiset kantavat? Miten sinä voisit auttaa toista ihmistä kantamaan taakkaansa?
  3. Kuuntele jälleen sanat: ”Vierelläni kulje, askeleeni ohjaa, etten väisty, milloin kutsut auttamaan.”
    Minkälaista apua virren sanoissa voitaisiin tarkoittaa? Miten minä voisin auttaa Jumalaa?

Lopuksi voidaan laulaa virsi 509.

Päivänavausteksti: Satu Reinikainen

516 Kuulkaa, keitä Mestari

Kuulkaa, keitä Mestari -virsi:

Pieni virsitieto

Vuoden 1986 virsikirjauudistuksessa haluttiin saada mukaan myös Amerikan mustan väestön keskuudessa syntyneitä hengellisiä lauluja, negrospirituaaleja. Tuolloin mukaan otettiin kaksi negrospirituaalia.
Toisenkin näistä virsistä, Pilvimuurista valo välähtää (104), virsikirjakomitea sijoitti nuortenvirsien osastoon, mutta kirkolliskokous siirsi sen pääsiäisvirsiin. Toinen negrospirituaali-virsi Kuulkaa, keitä Mestari sen sijaan sai pysyä nuorten virtenä.

Virren sävelmä liittyy alkuaan lauluun Michael, row the boat ashore (’Mikael, souda vene rantaan’), mutta teksti on peräisin Saksasta. Sillä on kaksi sepittäjää, nuorten hengellisten laulujen kirjoittajina tunnetut pappismiehet Kurt Hoffmann ja Friedrich Walz. Virren aiheena on Jeesuksen vuorisaarnan autuaaksijulistus. Suomentaja Anna-Maija Raittilan lisäämä loppusäkeistö viittaa vuorisaarnan painokkaimpaan eli ensimmäiseen lauseeseen: ”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.”

Keskeiset sisällöt  uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Arvokas ja ainutlaatuinen elämä
  • Eettisyyteen kasvaminen
  • Raamattu

Pohdittavaksi:

  • ketkä ovat lähimpiä ihmisiäsi? ketä kuuluu perheeseesi?
  • kuka tuntemisistasi läheisistä ihmisistä asuu kaikkein kauimpana? (nämä voidaan sijoittaa vaikka kartallekin)
  • miten pidät yhteyttä kaukana asuviin?
  • entäpä ihan vieras ihminen? kuinka hän voi olla lähimmäinen?
  • mietitään synonyymejä lähimmäinen –sanalle: toinen ihminen, vierellä oleva
  • mitä mukavaa ja kivaa voisit tänä päivänä tehdä kotona?
  • mitä mukavaa ja kivaa voisitte tehdä yhdessä koulussa?
  • koska olet viimeksi antanut anteeksi jollekulle?
  • miltä tuntuu antaa anteeksi?
  • koska olet viimeksi itse saanut anteeksi?
  • miltä tuntuu saada anteeksi?
  • onko vaikeampaa pyytää vai antaa anteeksi?

Tehtäväksi:

  • Musiikkivinkki: Afrikkalaistaustaiseen musiikkiin kuuluu lähes aina vuorolaulu. Tämänkin virren voi laulaa vuorotteluna kahden eri ryhmän välillä: ensimmäinen ryhmä laulaa aina vaihtuvan tekstin ja toinen ryhmä sanan halleluja. Vuorottelun voi toteuttaa myös solistin/solistien ja kuoron välillä.
  • Etsikää Raamatusta Jeesuksen vuorisaarnan alku (Matt. 5:1-12) ja verratkaa sitä virren tekstiin. Löytyvätkö virrestä kaikki Jeesuksen mainitsemat ihmisryhmät? Ovatko virren kirjoittajat onnistuneet mielestänne selittämään ymmärrettävästi mitä Jeesus sanoillaan tarkoitti?
  • Leikitään salaista ystävää. Jokaiselle oppilaalle annetaan päiväksi/viikoksi salainen ystävä, jolle tulee olla erityisen ystävällinen, mukava ja huomaavainen koko päivän/viikon. Tämän tulee tapahtua niin, että toinen ei saa selville, kuka tuo hänen salainen ystävänsä on. Viikon/päivän lopussa voidaan kertoa, mitä mukavaa on tuona aikana tapahtunut ja arvailla salaperäisen ystävän henkilöllisyyttä.

Päivänavaus

Jeesus kutsuu lähelleen ja julistaa autuaiksi eli onnellisiksi monenlaisia ihmisiä. Ulkonäöltä et välttämättä erota, kuka on kristitty. Mistä sitten kristityn tunnistaa?

Taivaan merkit (kirjasta Kaikki yhdessä, PTK 2009):

Kentällä pelaa kaksi joukkuetta. Kenttä on täynnä jatkuvasti liikkeessä olevia ihmisiä. Mistä silloin tunnistaa, kumpaan joukkueeseen kukakin pelaajista kuuluu? Joukkueen peliasu kertoo sen. 

Ostoskeskuksessa on tapahtunut onnettomuus. Paikalla on paljon ihmisiä, siviilejä ja viranomaisia. Mistä tunnistaa, kuka on poliisi tai palomies? Sen tietää virkapuvusta.


Kadulla liikkuu paljon ihmisiä. On nuoria ja vanhoja, vaaleita ja tummia, suomalaisia ja ulkomaalaisia. Kuka heistä on kristitty? Kristityillä ei ole yhtenäistä vaatetusta, josta heidät voisi tunnistaa. Aikoinaan kristittyjen salainen merkki oli kala. Nykyäänkin voi autoissa nähdä metallisia kaloja kertomassa, mihin porukkaan kuljettaja kuuluu. Uskon merkit ovat kuitenkin harvoin näkyvillä. Kristityn merkki, kasteessa piirretty risti, on näkymätön. Ja monen kaulassa roikkuva risti peittyy vaatteiden alle. Miten ihmeessä tunnistaa kristityn? 

Johanneksen evankeliumi antaa tähän vastauksen. Jeesus sanoo: ”Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne!”

Kati Jansa

548 Tule kanssani, Herra Jeesus

Tule kanssani, Herra Jeesus -virsi:

Pieni virsitieto

Virsi on rakastetuimpia ja tunnetuimpia suomalaisia virsiä. Se on virsi, jonka varsin monet osaavat laulaa ulkomuistista – enkelitaivaan, hoosiannan ja suvivirren ohella.

Virren tekstin on kirjoittanut Hilja Haahti (1874–1966). Haahti oli kirjailija ja suomentaja. Häntä nimitettiin ”Suomen kotien kirjailijaksi”, koska hänen laaja tuotantonsa tavoitti suuren lukijakunnan. Pieni runo, joka alun perin alkoi sanoilla: Tule luokseni, Herra Jeesus, ilmestyi ensimmäisen kerran runokokoelmassa Tuonenterttuja vuonna 1899.

Nykyisen, Armas Maasalon (1885-1960) säveltämän melodian, runo sai vuoden 1938 virsikirjaan. Maasalo oli Helsingin Johanneksen kirkon urkuri vuosina 1926–58 ja vaikutti merkittävästi kirkkomuusikoiden koulutukseen Helsingin kirkkomusiikkiopiston johtajana ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osaston johtajana.

 

Keskeiset sisällöt  uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Luottamus ja turvallisuus
  • Luterilaisen kirkon elämä

Pohdittavaksi:

  • Minkälaisia iltarutiineja sinun kotonasi on? Luetaanko iltasatu? Lauletaanko iltalaulu? Luetaanko iltarukous?
  • Miksi illalla on hyvä rauhoittua ennen nukkumaanmenoa?

Tekemistä:

  • Etsitään erilaisia iltarukouksia. Askarrellaan kauniit taulut tai kortit jostain rukouksesta.
  • Haastatellaan vanhempia tai isovanhempia ja kysytään, oliko heillä lapsena iltarukous ja vieläkö he muistavat sen.

571 Jo joutui armas aika

Pieni virsitieto

Koulujen kevätjuhliin ja kesän alkamiseen liittyvä virsi “Jo joutui armas aika” on alunperin ruotsalainen. Se on ollut ensimmäisen kerran suomalaisessa virsikirjassa 1701. Virren tekijöitä ei tiedetä tarkasti. Tekijäksi on ilmoitettu Israel Kolmodin, mahdollisesti. Ruotsin Gotlannissa vaalitaan perimätietona, että Kolmodin olisi kirjoittanut virren juhannusaamuna 1693. Virsi sisältää aluksi luonnon kuvausta, joka ei ollut tavallista tuohon aikaan. Siihen tulee myös opettava sävy, ja viidennessä säkeistössä symbolisia merkityksiä: Saaronin lilja on Kristus, libanonin kevät viittaa Laulujen lauluun Raamatussa. Suomennos on tehty suurten katovuosien jälkeen. Suomessa menehtyi tuolloin jopa 1,5 miljoonaa ihmistä. Kylmyys oli vuosien ajan niin mittavaa, että sato menetettiin vuosi vuoden jälkeen. Suomennos on uskollinen alkuperäiselle tekstille, mutta katovuodet sävyttävät kuvauksen laajuutta; toivetta paremmasta.

Keskeiset sisällöt  uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Luterilaisen kirkon elämä
  • Luottamus ja turvallisuus
  • Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma

Pohdittavaksi:

  • Millaisissa juhlissa olet ollut?
  • Millaiset ovat mielestäsi hyvät juhlat?
  • Milloin luonto viettää mielestäsi juhlia?

Tehtäväksi:

  • Etsi virrestä 571 luontoon liittyviä sanoja. Montako löydät?
  • Laulakaa ja soittakaa suvivirttä erilaisilla tyyleillä: rock-tyylillä, tangon tapaan, hartaasti ja hitaasti. Keksikää itse lisää.

581 Kiitos, Jumalamme, kun annoit kauniin maan

Kiitos, Jumalamme, kun annoit kauniin maan -virsi:

Pieni virsitieto

Virsi on suomalaisen hengellisen musiikin voimakaksikon, Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen yhteistyön näyte.

Pekka Simojoki (1958-) on hengellisen musiikin säveltäjäsanoittaja ja sovittaja, joka on tehnyt noin 600 hengellistä laulua ja julkaissut yli 30 äänitettä.

Anna-Mari Kaskinen (1958-) on kirjailija, runoilija ja sanoittaja, joka on julkaissut lukuisia kirjoja sekä kirjoittanut suuren määrän tekstejä hengellisiin lauluihin.

Kaskisen ja Simojoen tunnetuimpia yhteisiä teoksia ovat Afrikkalainen gospelmessuLiekit -musikaali, Hiljaisuuden messu ja Pyhiinvaeltajan messu sekä viime vuosina tehdyt lastenlaululevyt: Lauluvintti ja Parasta laatua.

Pohdittavaksi:

  • Virressä kuvaillaan suomalaista luontoa. Mikä sinusta on Suomessa hienoa? Onko jotakin, mitä haluaisit muuttaa?
  • Millainen maa on hyvä paikka asua?
  • Jotkut muuttavat toiseen maahan, väliaikaisesti tai pysyvästi. Miltä tuntuisi muuttaa toiseen maahan? Mitä haluaisit muistaa omasta isänmaastasi?
  • Mitä tarkoittaa virressä mainittu ”esivalta”? (2. Säk.)
  • Virressä pyydetään rauhaa koko maailmaan. Miten sinä toivoisit?

Tehtäväksi:

  • Maalatkaa kuva suomalaisesta maisemasta
  • Järjestäkää äänestys: Suomen hienoin paikka
  • Tutustukaa toisesta maasta muuttaneen oppilaan tai aikuisen isänmaahan
  • Tehkää lista: mitä ottaisin mukaani isänmaasta, jos muuttaisin muualle
  • Lakikirja: ”Minkä lain säätäisin, jos olisin presidentti”. Kootkaa ehdotukset luokan lakikirjaksi

588 Rauhan Herra, maailmaasi

Rauhan Herra, maailmaasi -virsi:

Pieni virsitieto

Frans Mikael Franzén (1772-1847) oli Ruotsin vallan ajan merkittävä suomalainen runoilija, Runebergin edelläkävijä. Parhaat runonsa hän loi Suomessa, ennen muuttoaan 1811 Ruotsiin, missä hän päätyi maan pohjoisimman hiippakunnan piispaksi.

Virren 588 teksti ei kuitenkaan ole Franzénin alkuperäinen runo vaan virsikirjakomitean 1984 uudelleen muokkaama teksti, jossa pääpainon saa rauha. Virsitekstiin on liitetty Rudolf Lagin (1823-1868) oivallinen, kauniisti soiva koraali, joka alun perin syntyi virteen 193 ”Autuuden ja armon sana”.

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Eettisyyteen kasvaminen
  • Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma
  • Arvokas ja ainutlaatuinen elämä

Pohdittavaksi:

  • Mitä rauha on?
  • Kuinka rauhaa voidaan yhdessä tavoitella?
  • Millaista rauhaa kaipaa luonto? Entä koululuokka?  Kaveriporukka somessa?

Tekemistä:

  • Tutustukaa www.rauhamaassa.fi-sivustolta löytyviin materiaaleihin. Sivustolta löytyy monenlaista tekemistä liityen rauhaan koulussa, kotona, maailmalla, somessa, työpaikoilla…
  • Uskontodialogin pelikorteilla voi pelata vaikka hullunkurisia perheitä ja samalla tutustua viiteen erilaiseen uskontoon.

600 Hyvyyden voiman

Hyvyyden voiman -virsi:

Pieni virsitieto

Dietrich Bonhoeffer (1906-1945) oli saksalainen pappi ja teologi, jonka osallistuminen natsisminvastaiseen vastarintaliikkeeseen johti vangitsemiseen keväällä 1943. Talvella 1945 hänet siirrettiin pois pommitusten uhkaamasta Berliinistä. Bonhoeffer kuoli Flossenbürgin keskitysleirissä 9.4.1945. Hän oli kuollessaan 39-vuotias.

Bonhoefferin berliiniläisestä vankilasta lähettämistä kirjeistä ja muista teksteistä koottu ”Kirjeitä vankilasta” on hänen tunnetuin teoksensa. Siihen sisältyy 7-säkeistöinen runo “Hyvien voimien suojaan”, tervehdys omaisille vuoden 1944 päättyessä. Anna-Maija Raittila suomensi tämän uudenvuodenrunon. Lyhennettynä ja muokattuna se tuli myös virsikirjaan 1986.

Suomalaisten mieltymistä tähän virteen on lisännyt Erkki Melartinin koraali. Alun alkaen erääseen joululauluun syntynyt sävelmä oli tullut ruotsinkieliseen virsikirjaan jo aikaisemmin. Erkki Melartin (1875-1937) oli monipuolinen säveltäjä, jolta tunnetaan yleisesti mm. Häämarssi näytelmästä Prinsessa Ruusunen.

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Arvokas ja ainutlaatuinen elämä
  • Eettisyyteen kasvaminen

Pohdittavaksi:

  • Maailmassa on monenlaisia kriisejä. Miten niiden keskellä voisimme olla rauhallisella mielellä ja muistaa toivon?
  • Keneltä voi pyytää apua, jos on nähnyt tai kuullut jotain liian pelottavaa?

Tekemistä:

  • Tehdään “hyvät asiat”-listat vastapainoksi pahalle. Miettikää, mitä hyvää on kunkin oppilaan elämässä, ihan pieniäkin asioita ja tehkää niistä omat listat.

743 Jeesus, kutsut minutkin

Jeesus, kutsut minutkin -virsi:

Pieni virsitieto

Taneli Kuusiston sävel on monessa muussakin virressä. Tämä virsi 743 löytyy virsikirjan jumalanpalveluslaulujen osastosta. Sanoitus on Anna-Mari Kaskisen. Virsi kertoo ehtoollisen sisällöstä ja tarkoituksesta.

Evankelis-luterilaisessa kirkossa on kaksi sakramenttia: kaste ja ehtoollinen. Sakramentit ovat kirkon pyhiä toimituksia, jotka Jeesus Kristus on asettanut. Kristus on niissä itse läsnä, ja jakaa armoaan näkyvien aineiden välityksellä.

Pohdittavaksi:

  • miten olet saanut nimesi?
  • liittyykö nimeesi joku tarina?
  • mikä on lempiruokaasi?
  • osaatko tehdä itse ruokaa?
  • miten ehtoollinen eroaa tavallisesta ruoasta?

Tehtäväksi:

  • Jokainen sanoo oman nimensä ja taputtaa nimen rytmin vaikka lattiaan tai käsiin. Muut toistavat kaikuna.
  • Jokainen keksii oman nimensä etukirjaimella toisen nimen itsestään; esim. Mari mandariini, tai Hanna hulivili!
  • Jokainen sanoo oman nimensä ja lisää sen perään jonkun ruokalajin, josta pitää.
  • Tuokaa kotoa kaste- tai vauvakuva ja tunnistakaa toisianne niistä
  • Lavastakaa kastetilanne: nukkelapsi, kastemalja, kynttilä, Raamattu, pappi, kummit, vanhemmat
  • Tutkikaa kastemaljaa ja ehtoollisvälineitä kirkkokäynnin yhteydessä.
  • Leikkikää kim-leikkiä ehtoolliseen ja kasteeseen liittyvillä esineillä: (Kim-leikki: Oppilaat pistävät silmät kiinni, ja opettaja vaihtaa tavaroiden järjestystä ja ottaa yhden esineen pois. Oppilaat yrittävät mahd. nopeasti hoksata, mikä on poissa). Piirtäkää esineiden kuvat tai leikkikää oikeilla/kuvaavilla esineillä: kynttilä, malja, raamattu, valkoinen liina, ehtoollispikari, leipää, risti jne.
  • Katsokaa Raamatusta ehtoollisen asettamisen kohta, esim. Luukkaan evankeliumin mukaan: Luuk. 22: 7 – 20

931 Joskus sisimpäämme kasvaa

Joskus sisimpäämme kasvaa -virsi:

Pieni virsitieto

Rukous on silta -nimellä tunnetun laulun on sanoittanut Anna-Mari Kaskinen 1993 ja säveltänyt Jukka Salminen 1994. Se on julkaistu aiemmin mm. Mukulamessu-lauluvihkossa ja Lasten virsi -kirjassa. Virsikirjan lisävihkoon laulu tuli vuonna 2015 nimellä Joskus sisimpäämme kasvaa, alkusanojen mukaan niin kuin virret nimetään. Jukka Salminen sävelsi sanoitukseen kaksi erilaista melodiaa, joista Anna-Mari Kaskinen ihastui tähän nyt virsikirjamme lisävihkossakin esiintyvään melodiaan.

Suosittu suomalainen lastenvirsi opettaa pedagogisesti oivaltavilla kielikuvilla rukouksen ja Jumalaan luottamisen merkityksestä. Virsi on monikäyttöinen erilaisiin tilanteisiin ja siinä on helposti opittava mukaansa tempaava kertosäe. Kielikuvissa riittää pohdittavaa myös aikuisille.

Pohdittavaksi:

  • Millaisia rukouksen merkkejä tai tapoja tiedät?
  • Eroavatko ne eri uskonnoissa?
  • Mitä mieltä olet: voisiko oman rukouksen myös piirtää?

Tehtäväksi:

  • Piirtäkää tai askarrelkaa luokan oma “Ilon kukkamaa”.
  • Mieti, millaisia siltoja pitkin olet kulkenut tai millaisia siltoja olet nähnyt? Tee käsilläsi silta.
  • Näytä käsilläsi polku. Kulkeeko polkusi suoraan vai mutkitteleeko se?
  • Miten lintu lentää taivaalla?

950 Laulu kuuluu kirkkotiellä

Laulu kuuluu kirkkotiellä -virsi:

Pieni virsitieto

Virsi on yhdistelmä vanhempaa ja uudempaa suomalaista yhteislaulukulttuuria. Laulun melodia on suomalainen kansansävelmä, jota Toivo Ilmari Hannikainen on muokannut. Laulu tunnetaan alun perin sanoilla “Kamanat kohottukohot”.

Virren sanoitus on virsirunoilija Anna-Mari Kaskisen käsialaa ja se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2008. Kansanlaulukirkon kulkuelauluna tunnetuksi tullut “Laulu kuuluu kirkkotiellä” valittiin myös virsikirjan lisävihkoon vuonna 2015.

 

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Luterilaisen kirkon elämä
  • Luottamus ja turvallisuus
  • Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma

Pohdittavaksi:

  • Oletko käynyt jossain kirkossa sisällä? Millaista siellä oli?
  • Tiedätkö, mitä varten kirkonkelloja soitetaan?

Tekemistä:

  • Rakennetaan lego-palikoista, puupalikoista tai vaikka muovailuvahasta kirkkoja.
  • Lauletaan virren alkuosaa ja kävellään samalla piirissä eteenpäin. Kertosäkeeseen keksitään omat liikkeet.
  • Tehdään retki kirkkoon ja tutustutaan kirkkotilaan moniaistillisesti.
  • Tutustutaan www.lastenkirkko -sivustoon

955 Rauhaa, ystäväni

Rauhaa, ystäväni -virsi:

Pieni virsitieto

Virren 955 sanoitus pohjautuu Botswanassa käytettävään rauhantoivotuslauluun “Peace, Peace, Wonderful Peace”. Rauhantoivotuslauluun kuuluu botswanalaisen perinteiseen tapaan myös liike ja tanssi. Laulua käytetään jumalanpalveluksissa, yhteisissä kokoontumisissa ja juhlissa. Laulu ei Botswanassa ole varsinainen virsi vaan “korasi” eli botswanalaiseen kulttuuriin sovitettu hengellinen laulu.

Virren suomenkieliset sanat on kirjoittanut Anna-Mari Kaskinen. Tuomo Nikkola halusi kirjoittaa virren sävelmään samaa koruttomuutta, lämpöä ja kauneutta kuin sen tekstissä on Taizé-laulujen tyylisesti. Sellaisena se valittiin virsikirjan lisävihkoon.

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Eettisyyteen kasvaminen
  • Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma
  • Luterilaisen kirkon elämä

 

Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:

  • Luterilaisen kirkon elämä
  • Luottamus ja turvallisuus
  • Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma

Pohdittavaksi:

  • Miten arki ja juhla eroavat toisistaan? Kummasta pidät enemmän?
  • Millaiset asiat kuuluvat mielestäsi erilaisiin juhliin?
  • Mitä kristillisiä juhlapyhiä tai juhlia muistat?

Tehtäväksi:

  • Leikitään juhlia
    Valitaan yhdessä jokin kristillinen juhlapyhä (esimerkiksi pääsiäinen, joulu, juhannus) tai kristillinen toimitus (esimerkiksi kaste tai häät) ja leikitään yhdessä juhlia. Valitaan jokaiselle rooli juhlissa, mietitään koristeluja, vuorosanoja.
  • Lauletaan viittoen
    Opetellaan virsikirjasta löytyvät tukiviittomat virteen 955 ja lauletaan samalla viittoen.
  • Juhlia eri uskonnoissa: Pelikortit tulostettavaksi: Juhlia eri puolilla maailmaa – tutustutaan viiden eri uskonnon suuriin juhliin ja heidän tapaansa ajatella “kultaisen säännön” sisältö

Reformaationa tunnettu ajanjakso alkoi, kun Martti Luther julkaisi 95 teesiä anekaupan väärinkäytöksiä vastaan 31.10.1517. Teeseissä Luther puuttui aikansa katolisen kirkon epäkohtiin. 500 vuotta teesien julkaisemisen jälkeen vietetään maailmanlaajuista reformaation merkkivuotta. Suomessa merkkivuotta vietetään 31.10.2016–5.11.2017.

Lutherin mukaan kaiken kristinuskoon liittyvän pitää olla perusteltavissa Raamatulla, jota kaikkien tulee voida lukea omalla äidinkielellään. Luther käänsi koko Raamatun saksaksi. Lutherin mielestä kansalla piti olla myös mahdollisuus ymmärtää, mitä laulettiin. Siihen tarvittiin kansankielisiä lauluja ja sävelmät oli tehtävä kansan kykyjä vastaaviksi. Luther oli vakuuttunut, että seurakunnan on voitava ottaa aktiivisesti osaa jumalanpalvelukseen. Virsi syntyi siis sitä varten, että kansa voisi osallistua jumalanpalvelukseen laulamalla.

Kun Luther aloitti virsien kirjoittamisen ja säveltämisen, reformaation alun jyrkimmät murrosvuodet olivat jo takana. Oli aika saarnata ja opettaa kansaa. Virsistä tuli tärkeä osa Lutherin kasvatustyötä; yhdessä katekismuksen kanssa.

Reformaatio on muovannut Suomea monin tavoin: avannut koulutien kaikille ja synnyttänyt suomen kirjakielen. Reformaatio on vaikuttanut niin kieleen, kirkolliseen elämään, koulutusjärjestelmään, yhteiskunnan turvaverkkoihin, kansainvälisiin suhteisiin, tapoihin, taiteisiin, kalenteriin kuin moneen muuhunkin asiaan.

Mikael Agricola (n. 1510 – 1557) toimi Turun piispan sihteerinä, kun Ruotsin kuningas päätti, että valtakunnassa toteutettaisiin uskonpuhdistus Lutherin oppeja seuraten. Mikael Agricola lähetettiin Saksan Wittenbergiin Lutherin oppilaaksi. Jo ennen näiden opintojen alkua Agricola oli aloittanut Uuden testamentin suomennoksen. Koko käännöstyö loi pohjan suomen kirjakielelle. Agricola kirjoitti myös ensimmäisen aapisen eli Abc-kirian.

Luterilaisen reformaation suuri alullepanija Martti Luther oli myös virsirunoilija. Hänen kirjoittamiaan, kääntämiään ja muokkaamiaan virsiä on yli neljäkymmentä.

Martti Luther syntyi 10. marraskuuta 1483. Virsien kirjoittamisen hän aloitti lähes 40-vuotiaana v.1523. Kun Luther aloitti virsien kirjoittamisen ja säveltämisen, reformaation alun jyrkimmät murrosvuodet olivat jo takana. Oli aika saarnata ja opettaa kansaa. Tärkeä osa Lutherin kasvatustyötä olivat virret.

Virsien päämääränä Lutherilla oli sama kuin muullakin hänen toiminnallaan; evankeliumin sanoman saattaminen kaiken kansan ulottuville. Seurakunnalla piti olla mahdollisuus ymmärtää, mitä laulettiin. Tämä liittyi myös virsisävelmistöön: sävelmät oli tehtävä kansan kykyjä vastaaviksi. Suomen kirkon virsikirjassa on 18 virttä, joissa näkyy Lutherin käsiala joko virsirunoilijana, uudistajana tai kääntäjänä (saks.).

  • 21               Enkeli taivaan                            joulu
  • 22: 2-7        Sinua, Jeesus kiitämme            joulu
  • 96               Kuoleman kahleet murtanut      pääsiäinen
  • 113: 2-4      Oi, Pyhä Henki, vahvista           helluntai
  • 114             Oi, Pyhä Henki, Jumala             helluntai
  • 170             Jumala ompi linnamme             Kristuksen seurakunta
  • 187             Armahda, Herra Jumala            Jumalan sana
  • 190: 1,2,5   Sun sanas suojaa, Jumala        Jumalan sana
  • 208             Oi, taivaallinen Isämme             jumalanpalvelus
  • 214: 1-2      Kuin kasteen Jordanvirrassa     kaste
  • 227: 2-3      Ylistys olkoon aina Isällemme   ehtoollinen
  • 261             Oi iloitkaa, te kristityt                 Jumalan armo Kristuksessa
  • 267             Sua syvyydestä avuksi              Jumalan armo Kristuksessa
  • 127 uud.      Luoja kolmiyhteinen                  Pyhä kolminaisuus
  • 16 saks.      Jeesus Kristus meille nyt           joulu
  • 222 saks.    Jeesus Kristus, elämämme       ehtoollinen
  • 320 saks.    Sinua, Jumalaa                         kiitos ja ylistys

Ensimmäiseen Lutherin tekemään virteen antoi virikkeen kahden hänen kannattajansa osaksi tullut marttyyrikuolema. Vielä samana vuonna syntyi virsi “Nyt, seurakunta, iloitse”. Tätä virttä ei ole Suomen virsikirjassa. Seuraavat virret liittyivät selvemmin jumalanpalveluselämään, jota Luther halusi elävöittää virsillä. Hän kirjoitti myös seitsemän psalmivirttä, joista viimeisin ja tunnetuin ”Ein feste Burg” lähtee liikkeelle psalmista 46.

Hän siirsi saksan kielelle vanhoja latinalaisia hymnejä. Moneen keskiaikaiseen lauluun hän sepitti lisäsäkeistöjä. Lapsille luomansa jouluvirren ”Von himmel hoch” – Enkeli taivaan, hän kirjoitti tutun maallisen laulun sävelmään, jonka hän myöhemmin tosin korvasi itse muodostamallaan. Suuri merkitys on ollut hänen katekismusvirsillään, joita laulamalla opetettiin kristillisen uskon perusteita. Jumalanpalveluksessa laulettavien virsien avulla toteutui osa kansan opetuksesta.

“Rakastan musiikkia,
koska se on Jumalan lahja eikä ihmisten aikaansaannos;
se tekee mielen iloiseksi,
se karkottaa paholaisen,
se synnyttää vilpitöntä iloa.”

Tutustukaa sivustoon

http://koulujakirkko.evl.fi/reformaatio. Sieltä löytyy kolmenlaiseen teemaan työskentelyjä:

  1. Yhdessä hyvä kiertoon
  2. Tämän päivän teesit
  3. Oma kieli ja kulttuuri

Auta armias!

Tutustukaa Auta armias –aineistoon. (Auta armias –kirja ja ohjaajan materiaali/Lasten Keskus ja Kirjapaja, 2016. Kirjoittajat Antti Siukonen, Raili Keränen-Pantsu ja Eero Jokela, kuvitus Harri Heikkanen).

Auta armias on tarinakirja 3.- 4. –luokkalaisille. Se vie nykypäivän lapset historialliseen seikkailuun, Martti Lutherin aikaan. Seikkailun kuluessa armon eri ulottuvuudet tulevat esille. Ohjaajan materiaalissa on useita työskentelyjä sekä oppituntimalleja.

https://www.facebook.com/AutaArmias/?fref=ts

Miltä tuntuisi tehdä uusi virsi?

  1. Ottakaa lähtökohdaksi joku tuttuun kirkkovuoden kohtaan liittyvä aihe: esimerkiksi Jeesuksen syntymä –joulu. Valitkaa melodiaksi puolestaan joku tuttu laulu –Ukko Nooa- ja tehkää ryhmätöinä sävelmään uudet, ”kansantajuiset” sanat. Tehkää niin, että saatte sana- ja tavurytmit melodian kanssa samaan synkkaan.
  2. Voitte ottaa käsiteltäväksi myös uskonnontuntien Raamatun henkilöitä, ja kertoa heidän tarinansa itse tehdyn virren sanoin ja riimein.
  3. Voitte myös kokeilla omaa säveltämistä!

Poimikaa virrestä vieraat sanat

Poimikaa virrestä 21 kaikki sanat, joita ette käsitä/ymmärrä/tiedä mikä se on. Kirjatkaa ne ylös ja selvittäkää mahdollisuuksien mukaan. Voisiko näitä sanoja korvata jollakin toisella?

Enkeli taivaan-räppi

Riimitelkää Enkeli taivaan –virren enkelin sanoma (säkeistöt 1,2, 10) uusiksi räppityyliin (ryhmätöinä/halukkaat). Voitte käyttää toistuvana ”säestyslooppina” virren ensimmäistä säettä: Enkeli taivaan lausui näin.

Laulut apuna oppimisessa

Luther käytti virttä opettaakseen kansalle kristinoppia. Miten opettaisitte tai opettelisitte laulun, rytmin ja musiikin kanssa esimerkiksi ympäristöoppiin liittyviä asioita? Tehkää riimejä ja loruja! Voitte yhdistää niihin tutun melodian.

  • Luterilaisen kulttuurin säätiö-aineistoa Martin päivän kirkkojuhlaan: Lutherin virret/Erkki Tuppurainen

Reformaatiopaketin kirjoittaja: Mari Torri-Tuominen